Kanta-Häme

Susanna Mälkki tuo Helsingin kaupunginorkesterin Verkatehtaalle

Ylivertaisen loistava. Erinomainen. Tällaisia laatusanoja latelivat yhdysvaltalaiset kriitikot, kun kapellimestari Susanna Mälkki debytoi joulukuussa New Yorkin Metropolitan-oopperassa Kaija Saariahon Kaukaisen rakkauden johtajana.

Suomalaiskapellimestari ja -säveltäjä saivat poikkeuksellisen paljon huomiota Yhdysvalloissa. Mälkki oli vasta neljäs naispuolinen kapellimestari Metropolitanin lavalla kautta aikojen, ja kun säveltäjäkin oli nainen, tuli huomiota yllin kyllin.

– Kaija Saariahohan on ollut siellä esillä koko syksyn, hän on tunnettu New Yorkissa nyt, Mälkki huomauttaa. Silti hän ei pidä liioiteltuna hehkutusta eikä kehuja, joita vierailusta poiki.

– Lähes 4 000-paikkainen sali oli täynnä joka ilta. Se osui nyt johonkin hermoon siellä. Esityksestä tuli menestys ja kulttijuttu, hän kertoo.

 

Helsingin kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana syksyllä aloittanut Mälkki saapuu miltei suoraan Metropolitanin loisteesta Hämeenlinnaan 13. tammikuuta. Kyseessä on Helsingin kaupunginorkesterin ensimmäinen vierailu Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Vierailun järjestää Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö.

Pitkään Ranskassa asunut Mälkki on valinnut ohjelmaan ranskalaista musiikkia: Claude Debussytä ja Maurice Ravelia. Erikoisin on ranskalaisen Tristan Murailin (s. 1947) teos Contes Crules (Kauhutarinoita), jonka soolosoittimina on kaksi erivireistä sähkökitaraa.

– Se on hyvin erikoislaatuinen, mutta kiehtova kappale. Kuin avaruusmatka johonkin toiseen tietoisuuteen, hän kertoo.

Harjoitusten alkaessa muusikot olivat hiukan kulmat kurtussa, mutta Mälkki kertoo saaneensa heidät pian puolelleen:

–Tämä on todella makee kappale.

Mälkin mukaan sähkökitaroilla saadaan aikaan erikoislaatuinen värimaailma ja efektejä, joita muuten ei kuule. Meluisa tai kovaääninen teos ei ole, vaan ennemminkin erikoislaatuinen musiikkispektri.

 

Vaikka Susanna Mälkki nähdään nyt ensimmäistä kertaa Verkatehtaan lavalla, kapellimestarivierailu hämäläiskaupunkiin ei ole ensimmäinen laatuaan. Mälkki johti Hämeenlinnan kaupunginorkesteria vuonna 2000 eli samana vuonna kun suoritti kapellimestaridiplominsa Sibelius-Akatemiassa.

– Ahaa, siellä oli se Pekka Jalkasen kantelekonsertto, kiva kappale. Muistan yleensä paremmin teokset kuin konserttipaikat, hän sanoo.

– Joo, muistan. Olin soittamassa konsertissa. Se oli Raatihuoneella, ja ohjelmassa oli ainakin (Edward) Elgaria, Hämeenlinnan kaupunginorkesterin konserttimestari Markku Jokinen kertoo.

– Hän oli hillitty ja pidättyväinen, mutta johti hyvin. Näki heti, että hänessä on luonnetta kapellimestarina, kaupunginorkesterin silloinen intendentti Arla Jokinen muistelee.

Vanhat lehtileikkeet (HäSa 1.2.2000) kertovat, että tuohon aikaan Mälkki jakoi aikaansa sellonsoiton ja orkesterinjohdon välillä. Hän arveli kapellimestaritehtävien vievän pikkuhiljaa voiton solistintehtävistä.

Hän ei tunnusta ajatelleensa kapellimestarin uraa koskaan varsinaisesti ”urana”, vaan kiinnostus on aina lähtenyt ohjelmistosta.

– Minulla oli vain selkeä mutta täsmentymätön toive, että saisin johtaa isoja teoksia hyvien orkesterien kanssa. Ja kyllä, nyt saan tehdä sitä. Olen tosi onnellinen. HÄSA