Susinarttujen tekstit itkettävät sadan vuoden jälkeenkin – Kova kiinnostus poiki lisäesityksen myös Hämeenlinnaan

– Useammalla paikkakunnalla on käynyt niin, että esityksen jälkeen tuntematon ihminen on kysynyt, voiko tulla halaamaan, kun tunteet ovat niin pinnassa.

Tuottaja Anne Koski on saanut nähdä, kuinka tamperelaisen Naiskuoro Telluksen Susinartut-esitys on saanut ihmisten muistot pintaan ja kyynelkanavat auki. Se pohjautuu vuoden 1918 sisällissodan punaisten naisvankien teksteihin.

Kuoro on jäänyt konserttien jälkeen keskustelemaan yleisön kanssa, ja se on tullut tarpeeseen. Arvion mukaan noin neljäsosa katsojista on halunnut jäädä jakamaan ajatuksiaan.

Esitys saapuu Hämeen linnaan lauantaina 20. tammikuuta. Iltapäiväksi järjestettiin lopulta lisäesitys, kun illan näytös myytiin niin ripeästi loppuun.

– Yksityisiltä ihmisiltä tuli pyyntöjä, että eikö voisi saada toista esitystä, kun ei ehtinyt saada lippuja.

Anne Koski, taustaltaan politiikan tutkija, kuvailee itseään projektin äidiksi. Esiäidin tittelin hän antaa Marjo Liukkoselle, joka Lahden Hennalan naisvangeista väitöskirjaa tehdessään kertoi Koskelle nähneensä näiden kirjoittamia tekstejä.

Ajatus jäi Kosken takaraivoon. Se alkoi konkretisoitua pari vuotta sitten, kun Koski aloitti Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajan opinnot. Hän havaitsi, että opintoihin olisi hyvä kytkeä konkreettinen projekti – ja niin Susinartut sai syntynsä.

Ennen Hämeenlinnaa esitys on kiertänyt Tampereella, Valkeakoskella, Lahdessa, Turussa ja Helsingissä – paikkakunnilla, jotka sisällissodan naisvankien kohtaloon ovat erityisesti vaikuttaneet. Hämeenlinnan lisäksi myös Tampereelle ja Helsinkiin on jo sovittu lisäesityksistä.

– En olisi ehkä odottanut tällaista suosiota. Alun perin kuuden paikkakunnan kiertue tuntui itsestäni aika suurelta riskiltä, Koski sanoo.

Projektin rahoituksen tukena ovat ennen kaikkea Koneen Säätiön apuraha sekä joukkorahoituskampanja, jolla kerättiin kokoon valaisijan palkka. Koski myöntää, että vasta lisäesitysten myötä taiteellisen työryhmän apurahoja voidaan täydentää maksamalla palkkaa.

Sukellus punaisten naisvankien kirjoituksiin on ollut Anne Koskelle hyvin avartava.

– Sieltä löytyy tekstejä joka lähtöön ja ne käyvät melkoisen tunneskaalan läpi. Naisten teksteille on olennaista, että niissä kirkasotsaisuus ei pysy yllä, vaan niissä todetaan tapahtumat ja käydään niitä läpi muulla tavalla kuin liput heiluen, Koski arvioi.

– Teksteistä välittyy aivan toisenlainen käsitys sisällissodasta kuin esimerkiksi punaisen puolen 1960–70-luvun keskustelukulttuuri mahdollisti. Siinä ei välttämättä pidetä niinkään ihanteita yllä, vaan nimenomaan yksilön omia kokemuksia.

Esitykset ovat olleet vaikuttavia kokemuksia paitsi yleisölle, myös tekijöille. Vaikka Susinartuissa ei varsinaisesti näytellä, Naiskuoro Telluksen jäsenet ovat kukin vahvasti läsnä.

– Meillä on 35 erilaista naista, jotka voivat omalla olemuksellaan tehdä sen. Sitä menee johonkin ihme tilaan. Ainakin itse olen tuntenut, että se on aika jännä kokemus. Ajantaju katoaa, ja olen ollut ikään kuin toisessa ulottuvuudessa, samaan aikaan valppaana tehden havaintoja.

Susinartut on aikanaan kirjailija Ilmari Kiannon esille nostama haukkumasana. Tuottaja Koski ei ole saanut suoraan palautetta provosoivan nimen käytöstä, mutta esitysten some-markkinointia tehdessään hän törmäsi yllättävään mutkaan.

– Kun yritin tehdä Facebookiin mainosta, Susinartut-sanaa ei hyväksytty, koska se tulkitaan halventavaksi. En sitten kokeillut lähteä selittämään, olisiko Kaliforniassa ymmärretty, mistä tässä on kysymys. _HÄSA

Susinartut su 20. tammikuuta kello 15 ja 18 Hämeen linnassa, Kustaa III:n katu 6. Illan konsertti on loppuunmyyty.