Kanta-Häme

Suunta on oikea iäkkäiden palveluissa

Parantamista iäkkäiden palveluissa on, mutta Hämeenlinna on jo matkalla oikeaan suuntaan.

Ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki (kok.) ei allekirjoita näkemyksiä, että vanhustenhuolto olisi Hämeenlinnassa huonoissa kantimissa.

– Hämeenlinnassa on edetty vanhustenhuollossa aivan valtakunnallisten suositusten ja linjausten mukaisesti, Savijoki arvioi.

Niin sosiaali- ja terveysministeriö kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskin lähtevät ajatuksesta, että ihmisellä on oikeus kotiin tai kodinomaiseen hoivaympäristöön silloinkin, kun hän tarvitsee hoitoa ympäri vuorokauden. Myös uuden vanhuspalvelulain lähtökohtana on, että laitoshoitoa järjestetään vain, mikäli iäkkään henkilön hoitoa ei millään muulla tavalla pystytä järjestämään.

– Hämeenlinna ei siis ole keksinyt näitä ajatuksia itse. On silti totta, että tällaisessa murroskohdassa jotkut ikäihmiset ovat joutuneet vaihtamaan hoivapaikkaa kohtuuttoman monta kertaa. Se ei ole oikein, eikä sellaista saisi enää tapahtua, korostaa Savijoki.

Elämänkaaren mukaan

Kaija-Leena Savijoki kuitenkin painottaa, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

– Olemme vähitellen saaneet siirretyksi lisää voimavaroja kotihoidon puolelle, mutta edelleenkin lautakunnan nettomenoista kaksi kolmannesta menee ympärivuorokautiseen hoivaan. Silti ikäihmisistä yhdeksän kymmenestä on kotona.

Kaija-Leena Savijoki toimi ikäihmisten lautakunnan varapuheenjohtaja viime vaalikaudella. Hän sanoo tavoitelleensa jälleen paikkaa ikäihmisten lautakunnassa.

– Tämä oli ykkösenä mielessäni. On mielenkiintoista nähdä, kuinka elämänkaarimalli saadaan toimimaan ikäihmisten palveluissa.

Savijoki pitää niitä yhtenä keskeisimpinä palveluina kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.

– Itsekin näitä miettii, kun oma äiti lähestyy 80 vuotta.

Oikea päätös

Hämeenlinnan vanhustenhuollossa on viime vuosina ollut melkoista turbulenssia. Usean vanhan yksikön toiminta on loppunut.

Niitä ovat Vuorentaan ja Mäntykodon vanhainkodit. Nyt Kanta-Voutilaa muutetaan päiväkodiksi. Tilat eivät ole enää vastanneet nykypäivän vanhustenhuollon vaatimuksia.

Muutoksia on saatellut ankara kritiikki. Loppuvuodesta sitä tuli Lammin sairaalan lakkauttamisesta.

Kaija-Leena Savijoki muistuttaa, että sairaalapäätöksen teki terveyden ja toimintakyvyn lautakunta.

– Iklalle se merkitsi lisämenoa, koska sairaalassa hoivapaikkaa odottaneille piti nopeasti löytää sellainen.

Silti hän pitää päätöstä oikeana.

– On ihan totta, ettei sairaala ole koti. Lammilla jatkopaikkaa odotti paljon kantakaupungista siirrettyjä ikäihmisiä, joiden omaisten oli hankala matkustaa sinne. Lisäksi henkilöstöstä oli pulaa.

Sen sijaan tiedottaminen sairaalan lakkauttamisesta meni pieleen.

– Siitä olisi pitänyt ehtiä kertoa aikaisemmin lammilaisille, samoin sinne suunnitteilla olevasta hyvinvointikeskuksesta.

Lisää omia palveluita

Laitoksia on korvattu ostopalveluilla, henkilöstöä on siirtynyt kotihoitoon. Se on täysin valtakunnallisten tavoitteiden mukaista.

– Olemme kuitenkin vielä kaukana Ruotsin tai Tanskan tavasta hoitaa vanhuksiaan. Siellä tuodaan hoiva kotiin. Kulttuuri on aivan erilainen. Lieneekö itäistä perua suomalaisten vankka usko laitoksiin?

Senkin Savijoki kiistää, että yksityinen palveluasuminen olisi välttämättä kalliimpaa kuin kunnallinen palvelutuotanto. Äskettäisessä kilpailutuksessa palveluhinnat nousivat, mutta vuokrat laskivat.

Silti hän sanoo, että nyt palveluasumisessa pitää suunta ottaa pikemminkin oman palvelutuotannon lisäämiseen.

– Niin kuin Keinukamarissa on juuri tapahtumassa. Myös Iittalan ja Lammin hyvinvointikeskuksiin on tulossa kunnallista palvelutuotantoa osaksi monipuolisia kokonaisuuksia.

Maksuihin yhtenäisyyttä

Vaikka monessa suhteessa ikäihmisten palvelut ovat menossa parempaan suuntaan, maksupolitiikassa on Kaija-Leena Savijoen mielestä parantamisen varaa.

– Valtakunnallisesti pitäisi saada aikaan yhtenäinen asiakasmaksulainsäädäntö.

Tällä hetkellä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakkaita laskutetaan erilaisin perustein, jotka vielä voivat vaihdella kotikunnan ja palveluntuottajan mukaan.

– Kuitenkin palvelut ovat käytännössä samat. Tähän pitäisi saada järkeä. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020