fbpx
Kanta-Häme

Suuntana suurlukio ja Myllymäki

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltapäivänä linjauksen, jonka mukaan kantakaupungin kaksi lukiota keskitetään Myllymäkeen.

Päätös sisältyi lasten ja nuorten lautakunnan investointiohjelmaan, jota valtuusto käsitteli. Lukioratkaisun hinnaksi on ohjelmassa arvioitu 15 miljoonaa euroa. Mikään osa tästä ei kohdistu ensi vuodelle, mutta luvut ovat mukana vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmassa.

– Tärkeää tässä on, että nyt saatiin linjaus valtuuston tahdosta, sanoi lasten ja nuorten palveluiden tilaajapäällikkö Antti Karrimaa heti valtuuston päätöksen jälkeen.

Tilaajajohtaja Markku Rimpelä oli myös tyytyväinen siihen, että päätös syntyi.

– Valtuusto kunnioitti lasten ja nuorten lautakunnan valmistelutyötä ja näkemystä, Rimpelä sanoi.

Päätöstä edelsi pitkä ja polveileva keskustelu, joka sinkoili seinistä sisältöön eli opetustiloista pedagogiikkaan.

Valtuutetut kautta linjan olivat yhtä mieltä siitä, että tilojen lisäksi samalla päätetään myös perinteikkään koulukaupungin arvoista ja maineesta. Siinä näkemykset erosivat, miten mainetta jatkossa ylläpidetään.

Monet tuskailivat päätöksenteon vaikeutta, mutta erityisen vaikea ratkaisu oli kokoomusryhmälle, joka hajosi lopullisessa äänestyksessä kahtia.

Pohjaesityksenä oli lanulan ja kaupunginhallituksen hyväksymä esitys lukioiden keskittämisestä Myllymäkeen ja nykyisten lukiorakennusten remontoimisesta yläkoululaisten käyttöön.

Keskustelun aluksi lanulan puheenjohtaja Satu Aaltonen (sd.) puolusti keskittämisratkaisua.

– Tavoitteena koko kouluverkkotyöllä on varmistaa, että kaikki kaupungin koululaiset voivat työskennellä turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Lukioiden keskittäminen Myllymäkeen ei ole itseisarvo, vaan kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu.

Poikkeavia esityksiä tehtiin kaksi. Lanulan varapuheenjohtaja Helena Lehkonen (kok.) esitti, että lukioiden keskittämisestä luovuttaisiin ja että Hamkin tilat Myllymäessä varattaisiin Kaurialan yläkoulun käyttöön.

Lisäksi hän esitti, että lyseonmäelle varattaisiin suunnittelurahaa ja että kaupungin itä- tai kaakkoispuolelle varattaisiin rahaa uuden yhtenäiskoulun suunnitteluun ja rakentamiseen. Se voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kirkonkulman koulun läheisyyteen.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) taas esitti, että lukiot keskitettäisiin, mutta lyseonmäelle. Tällöin Kaurialan lukion rakennus jäisi yläkoululaisten käyttöön.

Molempia muutosesityksiä kannatettiin, ja esimerkiksi koko perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoitti asettuvansa Lehkosen esityksen taakse.

Kari Ilkkala (ps.) tosin sanoi, että ryhmän mielestä Hamkin tiloja ei pitäisi ottaa minkäänlaiseen koulukäyttöön, koska niiden kunnosta ei ole selvyyttä, mutta tilapäisratkaisuna niitä voidaan käyttää. Hän myös peräänkuulutti hankkeen elinkaarikustannusten arviointia.

Keskustelussa moni lasten ja nuorten lautakunnan jäsen puolusti lautakunnan päätöksiä ja esitystä. Esimerkiksi Kylli Kylliäinen (kd.) kertoi saaneensa kesän ja syksyn aikana “sättimistä ja rumia puheita” osakseen, kun on kannattanut lukioiden keskittämistä Myllymäkeen.

– Sisäilmaongelmat ovat vieneet lanulaa viime vuosina. Mutta uskon, että Myllymäkeen saadaan Suomen paras lukio, kun voimat yhdistetään.

Äänestyksessä asetettiin ensin vastakkain pohjaesityksestä poikkeavat esitykset eli valtuutetut äänestivät Lehkosen ja Ojansuu-Kauniston esitysten välillä. Tämän äänestyksen voitti Lehkosen esitys äänin 27–9. 23 valtuutettua, muun muassa koko demariryhmä, äänesti tyhjää.

Toisessa äänestyksessä pohjaesitys eli lukioiden keskittäminen Myllymäkeen voitti Lehkosen esityksen äänin 36–20. Vihreiden kolme valtuutettua äänestivät tyhjää, ja ryhmä ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen.

Valtuusto päätti myös, että jokainen investointiohjelman kohde tulee vielä erikseen valtuuston päätettäväksi, kun suunnitelmat ja kustannusarviot ovat valmiit.

Jo aiemmin on päätetty, että kantakaupungin länsipuolelle eli Nummelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, joka korvaa Nummen koulun ja Ahveniston yläkoulun. HÄSA

 

Menot