Kanta-Häme

Suurliikemiehen perintö kasvoi taiteilijoiden kautta

Yhdessä muotokuvassa Alfred Kordelin seisoo jäykästi paikallaan ja katsoo ilmeettömästi eteenpäin. Toisessa hän istuu pöydän ääressä kirjojen ja taiteen ympäröimä. Kovan liikemiehen olemuksessa on jo ripaus pehmeyttä.

– Nämä kaksi muotokuvaa on maalattu Kordelinin elinaikana. Ne eivät ole maailman parhaita muotokuvia, mutta näköisiä kyllä, sanoo kuraattori Tapani Pennanen.

Pennasen mukaan Kordelin ei ymmärtänyt taiteita sinänsä.

– Mutta kauneuden päälle hän ymmärsi. Hän piti kukkasta yöpaitansa napinlävessä.

Tämän päivän ihmiselle lienee tärkeintä, että Kordelin ymmärsi kerätä taidetta ja ennen kaikkea tukea taiteilijoita taloudellisesti. Tästä juontaa myös taidemuseon syys- ja talvikauden näyttelyn nimi: Taiteilijain hyväksi.

– Pääpaino ei ole ollut kokoelman kartuttamisessa. Se on kasvanut orgaanisesti, summa Pennanen.

Idea syntyi Raumalla

Alfred Kordelinin säätiön taidekokoelma käsittää noin kolmesataa teosta, joista puolet on nyt esillä Hämeenlinnassa. Töitä on kerätty museoista ympäri Suomea. Kävijä saattaa törmätä näyttelyssä jo entuudestaan tuttuihin teoksiin, sillä säätiö on tallettanut myös Hämeenlinnan taidemuseoon.

– Olette saaneetkin aika hyvät teokset, heittää Pennanen.

Näyttelyn idea alkoi kehittyä pari vuotta sitten, kun Hämeenlinnan taidemuseon Vexi Salmen nykytaidetta vieraili Raumalla. Rauman taidemuseo oli vuonna 2009 saanut puolestaan lahjoituksena Kordelinin veljenpojan Eino Valtosen kokoelman.

Yksittäisiä teoksia Valtosen kokoelmasta on piipahtanut Rauman ulkopuolella jo aikaisemmin, mutta ei koskaan näin suurta osaa. Hämeenlinnassa kokoelman 30 teoksesta on esillä 25.

Valtonen peri sedältään sekä taidetta että varoja omaan keräilyharrastukseen.

– Ehkä sedältä perityt työt ovat viitoittaneet myös Valtosen keräilyä. Hänen kokoelmaansa leimaa levollisuus, seesteisyys ja valon keskeinen rooli, sanoo amanuenssi Päivi Viherluoto.

Aiheet läheltä

Eino Valtosen kokoelmassa on suomalaista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun arvotaidetta muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta ja Eero Järnefeltiltä. Alfred Kordelinin kokoelman nimien suuresta joukosta löytyvät Elias Muukka, Juho Rissanen, Tyko Sallinen, Wäinö Aaltonen, Jussi Mäntynen ja Tuulikki Pietilä.

Jos taidemesenaatin kokoelmasta haluaa etsiä punaisia lankoja, on yksi sellainen maaseudun ja kansan elämän kuvaus.

– Kun säätiö tilasi taiteilijoilta pienoisveistoksia, kuvataan niissä toimialoja, joilla Kordelin itse toimi, kertoo Pennanen.

Näyttelyssä on mukana myös 25 muotokuvaa.

– He ovat pääasiassa kirjailijoita. Miksi? Siitä ei ole mitään tietoa. Kenties säätiön kirjallinen jaosto on vaikuttanut tähän, Pennanen jatkaa.

Maalaukset Mommilan kartanosta Lammilta, Jokioisten kartanosta ja Kultarannasta selittyvät helpommin. Kaikki kolme olivat aikoinaan Kordelinin omistuksessa.

Taidemuseon toisesta kerroksessa on Pirkko Nukarin lintuveistos Muistopöytä.

– Presidenttipari ihastui teokseen niin paljon, että säätiö hankki sen. Nyt se ollut kahtena kesänä Kultarannan puistossa, kertoo Pennanen. (HäSa)

 

Taiteilijain hyväksi Hämeenlinnan taidemuseossa 25.1.2015 asti. Yleisöesittelyt 12.10., 19.10., 26.10. ja 2.11. kello 14. Asiantuntijaesittely 9.11. kello 14, kuraattori Tapani Pennanen.