Kanta-Häme

Suurlukio hahmottuu rivakasti

Hämeenlinna

Hämeenlinnan uuden suurlukion suunnittelu etenee nopeaa tahtia.

Lyseon ja Kaurialan lukion edustajista koostuva tilatyöryhmä sai elokuussa eteensä ensimmäiset arkkitehtitoimiston tekemät suunnitelmat, joita on syksyn mittaan muokattu käyttäjien kommenttien perusteella useampaan kertaan. Suunnitelmien lopullisen version on määrä valmistua marraskuun puolivälissä.

– Nopeasti on edetty ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeaan tahtiin vuosikymmeniksi eteenpäin. Se tässä vaiheessa hieman pelottaa, tuleeko tiloista kättelyssä liian pienet ja tuleeko opetustiloja riittävästi, pohtii tilatyöryhmässä mukana oleva Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen.

Rakennustöihin pitäisi päästä ensi kesänä, sillä lukioiden on määrä siirtyä Hattelmalantielle syyslukukaudeksi 2018.

Ammattiopisto Tavastian yhteyteen rakentuva suurlukio saa käyttöönsä ammattioppilaitoksen nykyisen 4 000 neliömetrin suuruisen G-rakennuksen, jonka jatkeeksi rakennetaan noin 2 500 neliön uudisosa.

Päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa vaatimus 600 neliön väestönsuojatiloista.

– Väestönsuojatilat ovat kalliita rakentaa ja varustaa. Opetukseen ikkunattomat, maan alle tulevat tilat soveltuvat huonosti, kertoo Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen.

Myös kaavamuutoksen on valmistuttava ajoissa.

– Rakennusluvat pitäisi saada sisään ja rakentaminen kilpailuttaa maaliskuussa, jotta päästään ensi kesänä rakentamaan, Haajanen aikatauluttaa.

Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa lahtelaisen Arkkitehdit Oy Latva ja Vaaran arkkitehti Markku Vaara. Hän on suunnitellut myös Tavastian sosiaali- ja terveysalan uudisrakennuksen.

– Budjetti ja tontin koko asettavat reunaehdot, Vaara tiivistää.

Vaaran mukaan kolmikerroksinen uudisrakennus tulee G-rakennuksen jatkoksi siten, että jokaisen kerroksen pääkäytävät jatkuvat uudelle puolelle. Tontille on mahduttava myös riittävästi pysäköintitilaa.

Osa tilatyöryhmästä vieraili tällä viikolla Jyväskylässä, johon on valmistumassa tilat kolmen lukion yhteensulautumalle.

Jyväskylässä vanhoihin ammattioppilaitoksen tiloihin peruskorjatut tilat ovat huomattavasti Hämeenlinnaa suuremmat ja myös 30 miljoonan euron budjetti on toista kuin täällä tarkoitukseen varatut 8 miljoonaa euroa. Tuleva opiskelijamäärä on kuitenkin molemmissa samaa luokkaa, runsas tuhat oppilasta.

Lyseon lukion apulaisrehtorin Erno Tossavaisen mukaan Jyväskylässä lukiorakennus on vuosikymmenten takaa, kun taas täällä vanhakin osa on suhteellisen uutta, vuonna 2003 rakennettua.

– Tiukka budjetti, rajoitettu neliömäärä ja tontin koko pakottavat luoviin ratkaisuihin, jotta raha saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Tähän pyritään sillä, että olemassa olevissa G-rakennuksen tiloissa mennään mahdollisimman pienillä muutoksilla. Siellä on perinteistä luokkatilaa. Modernia, avointa oppimisympäristöä saadaan sitten uudisosaan, Tossavainen tiivistää.

Synergiaetua ammattiopiston yhteydessä toimimisesta saadaan sillä, että lukiolle ei tule omaa ruokalaa tai liikuntatiloja, vaan lukiolaiset käyttävät kampusalueen yhteisiä ravintola- ja liikuntatiloja. Tavastian A-rakennuksessa sijaitsevan oppilasravintolan kapasiteettia tosin joudutaan kasvattamaan muutostöin.

Tossavaisen mukaan tilaratkaisuissa pyritään tukemaan yhteisöllisyyttä ja välttämään sitä, että kouluun syntyisi kuppikuntaisuutta. Tätä varten tiloihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon luontevia kokoontumispaikkoja.

– Kyllähän tämä suunnitteluvaihe paljon lukioväkeä kuormittaa, sillä meillä on yhtä aikaa tullut myös uusi opetussuunnitelma ja digitalisaatiokin painaa päälle, Tossavainen kiteyttää.