Kanta-Häme

Suutarikoulutus täydentää Tavastian asukokonaisuuden

 

Suunnitelma suutarikoulutuksen siirtymisestä Tampereelta Hämeenlinnaan on edennyt suotuisasti ja on enää vain viimeistä silausta vailla.
 
– Viime viikolla kävimme Tampereella neuvottelemassa ja inventoimassa tänne siirtyvää kalustoa. Torstaina keskustelimme Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tulevasta yhteistyöstä ja tiloista, kertoo koulutuskeskus Tavastian johtava rehtori Jouni Haajanen.
 
Haajasen mukaan uusi koulutusohjelma sopii Tavastian repertuaariin mainiosti.
 
– Meillä on jo hattu- ja pukuompelijoiden modistikoulusta. Kengät täydentävät asukokonaisuuden, Haajanen hymyilee.
 
Tulevat suutariopiskelijat sijoitetaan Visamäkeen, jolloin he yhdessä Hamkin jalkinesuunnittelijoiden kanssa muodostavat Pohjoismaiden mittakaavassa ainutlaatuisen koulutuskokonaisuuden kenkäalalle. Haajanen luonnehtii yhteistyötä päänavaukseksi oppilaitosten väliselle yhteistyölle, kuten myös Hamkin talousjohtaja Mirja Pöhö.
 
– Tämä ensimmäinen yhteinen operaatio avaa näkyjä siitä, mitä kaikkea muuta voimme tehdä yhdessä tästä eteenpäin, Pöhö sanoo.
 
Uudessa kenkäkeskittymässä käytetään tilojen lisäksi yhteisiä opettajia. Tampereelta suutarikoulutuksen mukana Hämeenlinnaan on siirtymässä ainakin vastuuopettaja Tiia Mäki-Turja.
Hamkin muotoilun koulutusvastaava Mirja Niemelä on niin ikään innoissaan uudesta kokonaisuudesta.
 
– Suutariopiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan korkea-asteelle samassa paikassa. Opiskelijat ovat tässä suurimpia hyötyjiä, Niemelä vakuuttaa.
 
15 mahtuu sisään
 
Suutareiden koulutus Visamäessä alkaa syksyllä 2013. Ensimmäistä kertaa koulutukseen haetaan maaliskuussa ja sisään pääsee 15 opiskelijaa.
 
– Hakijoita Tampereelle on ollut paljon ympäri Suomea. Uskon, että niin on meillekin, mutta keväällä täytyy pitää asiasta meteliä, rehtori Haajanen suunnittelee.
 
Suutarikoulutus toteutetaan aikuiskoulutuksen näyttötutkintoina, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijat voivat suorittaa sen kahdessa vuodessa.
 
– Näyttötutkintoon ei kuulu yleisopintoja, kuten äidinkieltä ja englantia, joten siinä säästää vuoden. Suurin osa opiskelijoista on ollut aikuisopiskelijoita, mutta ei mikään estä nuorempiakaan hakemasta.
 
Hyvä työllistyminen
 
Haajasen mukaan suutarit ovat työllistyneet jopa yllättävän hyvin.
 
– 70–80 prosenttia valmistuneista on alan töissä. Monella on oma yritys, mutta se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto.
 
Esimerkiksi ortopedisten, yksilöllisten jalkineiden valmistus erilaisilla askelklinikoilla on nopeasti kasvavaa toimintaa.
 
– Koulutus ei ole myöskään pelkkää kenkää. Nahan muokkaus on isossa roolissa ja esimerkiksi laukkujen valmistus on vaihtoehto.
 
Ainoaksi peikoksi Haajanen näkee enää valtion ammatilliselle koulutukselle syksyllä kaavailemat leikkaukset opiskelijapaikkamääriin.
 
– Jos kokonaispaikkamääräämme vähennetään paljon, voi olla vaikeaa aloittaa uutta koulutusta.
 
– Toisaalta suutarikoulutus ei ole kulttuurialan tutkinto, jotka ovat eniten liipaisimella, vaan tekstiili- ja vaatetusalan tutkinto, rehtori huomauttaa.
 
Haajanen luottaa, että Tavastian hallitus hyväksyy suutarikoulutuksen aloittamisen kokouksessaan parin viikon päästä.
 
– Asiasta on keskusteltu jo etukäteen hallituksessa ja suhtautuminen on ollut myönteistä. (HäSa)