Kanta-Häme

Syksyllä juhlitaan sadonkorjuuta ja pidetään vainajat tyytyväisenä - näin teet kurpitsasta tai lantusta lyhdyn

Nykyajan kaupallisen halloweenin juuret juontavat vuosisatojen taa.

Tiesitkö, että lokakuun viimeisenä päivänä juhlittava halloween on kaikessa karmeudessaan kristillisestä perinteestä ponnistava juhlapäivä?

Irlannissa syntynyt juhlapäivä tunnettiin alun perin nimellä All Hallow’s Eve, joka tarkoittaa kaikkien pyhien aattoa. Aatto edelsi luonnollisesti kaikkien pyhien päivää eli All Hallow’s Daytä.

Nykyisin halloweenin vietossa eivät sen kristilliset juuret juurikaan näy. Juhlan vietto on siirtynyt jatkuvasti kaupallisempaan suuntaan, ja tavat juhlia halloweenia ovat syntyneet suurimmaksi osaksi sen jälkeen, kun juhla siirtyi irlantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin.

Syksyn taittumista talveksi on kuitenkin juhlistettu useissa kulttuureissa jo ennen kaikkien pyhien aattoa ja halloweenia.

 

Irlannissa loka-marraskuun taitteessa juhlittiin aiemmin samhainia.

Samhain on kelttien sadonkorjuujuhla. Sen myötä karja tuotiin kesälaitumilta talvilaitumille ja laumoista valittiin talvea varten teurastettavat eläimet.

Samhainin aikaan elävien ja kuolleiden maailmojen ajateltiin olevan yhteydessä. Juhlamenoissa otettiinkin huomioon se mahdollisuus, että paikalla oli myös vainajia ja keijuja. Niille katettiin paikka pöydässä ja tarjottiin lahjoja.

Jossain osissa Brittein saaria Samhain juhlallisuuksiin liittyi kokkojen polttaminen. Sen varmaa merkitystä ei tiedetä, mutta kokkojen on arvioitu liittyneen uskomuksiin ja taikuuteen. Kokkoja käytettiin myös ennustamiseen.

Halloweenin karkki tai kepponen -perinne oli tuttu jo samhainin aikoihin. Ainakin 1500-luvulta lähtien samhainin aikaan on pukeuduttu naamiaispukuihin ja kierretty talosta taloon kestityksen toivossa.

 

Suomessa sadonkorjuun aikaan on perinteisesti vietetty kekriä. Samhainista poiketen kekri ei kuitenkaan ole ollut alun perin sidottu mihinkään päivämäärään, vaan sitä on vietetty jokaisessa talossa talon oman sadonkorjuun päätöksen kunniaksi.

Myös kekrinä poltettiin kokkoja eli kekrivalkeita ja kuljettiin talosta taloon naamioituneina köyrimöröiksi, köyriättäriksi tai köyripukeiksi. Näiden omituisten kulkijoiden asut olivat tosin kaukana nykyisistä naamiaisasuista. Yleensä ne sisälsivät nurinpäin käännettyjä turkiksia ja niihin ripustettuja esineitä.

Kekrinä paikka pöytään katettiin usein myös hengille. Näin tuonpuoleisen asukit haluttiin pitää tyytyväisinä.

Kekri-perinne hävisi kristinuskon ja teollistumisen myötä ja perinteeseen liittyneet tavat sulautuivat osaksi joulun ja uudenvuoden viettoa. Esimerkiksi olkiset joulukoristeet ja joulupukki ovat kekrin perua.

 

Meksikon vastine halloweenille on Día de los Muertos eli kuolleiden päivä. Toisin kuin kekri ja samhain, kuolleiden päivä on edelleen voimissaan, ja sitä juhlistetaan Meksikon lisäksi esimerkiksi Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

Nimensä mukaisesti kuolleiden päivä kunnioittaa kuolleita. Useamman päivän kestävien juhlallisuuksien aikana muistetaan erikseen lapsena ja aikuisena kuolleita. Vainajien haudoille tuodaan erilaisia lahjoja, ja heille voidaan rakentaa alttareita.

Kuolleiden päivän tunnetuin symboli lienee calavera eli koristeellinen kallo. Calaverat ovat levinneet kuolleiden päivästä osaksi populaarikulttuurin kuvastoa. Niitä mukailevia kasvomaalauksia voi nähdä myös Suomessa halloweenina. HÄSA

Jutussa käytetty lähteenä muun muassa Suomalaisen kirjallisuuden seuran -sivustoa ja englanninkielistä Wikipediaa.