Kanta-Häme

Syksyllä ratkeaa, pääseekö diabeetikko inttiin

Puolustusvoimat selvittää parhaillaan, annetaanko ykköstyypin diabetesta sairastaville mahdollisuus suorittaa vapaaehtoisesti asepalvelus.

– Pääesikunta keskeytti heidän palvelukseen ottamisensa toistaiseksi ja asetti työryhmän selvittämään toiminnan jatkumista. Työryhmä antaa raporttinsa pääesikunnalle syyskuun loppuun mennessä, kertoo työryhmään kuuluva hallintoylilääkäri Kalevi Karjalainen sotilaslääketieteen keskuksesta.

Pääesikunta tekee ratkaisunsa raportin pohjalta, mutta päätöksen antamisen ajankohta on vielä auki.

Diabeetikot ovat voineet hakeutua erilliskutsuntojen kautta varusmiespalvelukseen vuodesta 2001 lähtien. Kokeilujakson hyvien kokemusten perusteella asepalvelus virallistettiin ja vakinaistettiin vuonna 2010.

Keskeyttämiseen on johtanut Kalevi Karjalaisen mukaan hoitovastuuta kantaneen henkilöstön eläköityminen.

– Kysymys on palvelusturvallisuudesta. Puolustusvoimilla ei ole vuodesta 2005 ollut erikoissairaanhoidon yksikköä, joka pystyisi tarjoamaan ympärivuorokautista konsultointipalvelua, Karjalainen toteaa.

Karjalainen sanoo, ettei puolustusvoimien perusterveydenhoito riitä, vaan diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus erikoissairaanhoidon tukeen 24/7 ja myös henkilökunnan loma-aikoina.

– Jotta tätä pystytään pyörittämään, tarvitaan 5–7 henkilöstöryhmä, Karjalainen sanoo.

Tähän vuoteen saakka diabetesta sairastavien varusmiesten hoidosta ja tuesta ovat alusta saakka vastanneet Husin ylilääkäri Timo Sane ja diabeteshoitaja Anneli Rautuoja. He ovat nyt jääneet eläkkeelle, samoin kuin puolustusvoimissa kokeilusta vastannut tuolloin maavoimien ylilääkärinä toiminut lääkintäeversti Matti Lehesjoki.

– Viiden vuoden kokeilun aikana näytettiin toteen, että asepalveluksen suorittaminen on mahdollista. Kun ykköstyypin diabeteksen omaseuranta on riittävää ja hoitotasapaino kunnossa, vapaaehtoinen palvelus onnistuu.

Hoitohistorian perusteella vapaaehtoiset valitaan tiukoin reunaehdoin. Esimerkiksi insuliinipumppu on mekaaninen väline, joka voi rikkoutua harjoitusolosuhteissa. Diabeteksen komplikaatioita ja oheissairauksia ei myöskään saa olla eikä suuria sokeritasapainon heilahteluja.

– Yleensä palvelukseen hakeutuneiden tauti on hyvin hallinnassa ja heidän motivaationsa on korkea. Sikäli meillä on ollut ainutlaatuinen tilanne, että Suomi lienee ainoa maailma maailmassa, jossa diabeetikot on hyväksytty asepalvelukseen, Lehesjoki sanoo.

Diabetesliitossa pidetään jo yli 15 vuoden aikana syntyneiden kokemusten perusteella täysin mahdollisena, että motivoituneet ja omaa sairauttaan hoitavat diabeetikot voivat suorittaa asepalveluksen turvallisesti.

Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka korostaa, että vapaaehtoisiksi valitut läpäisevät tiukat kriteerit.

– Puolustusvoimilla on valmius käyttää tarvittaessa erikoissairaanhoidon yksiköitä, kun varusmiehet sitä tarvitsevat. Poikkeustilanteissa sinne ohjataan yhtä hyvin perusterve varusmies kuin diabeetikko, toteaa Ilanne-Parikka.

Erillisen erikoissairaanhoidon jatkuvan päivystyksen ryhmän käynnistäminen muutamaa varusmiestä varten on tuskin toteuttamiskelpoinen ajatus ja Ilana-Parikan mukaan tarpeeton.

Pirjo Ilanne-Parikan mielestä kokemus on osoittanut, että diabeetikon turvallinen palvelus pystytään takaamaan normaalijärjestelmän puitteissa. Hän muistuttaa myös sähköisten palvelujen antamista uusista mahdollisuuksista.

– Etäseurantajärjestelmät ovat kehittyneet. Diabeetikon sokeritasapainoa voidaan tarkkailla jatkuvatoimisilla sensoreilla, joiden antamat hälytykset näkyvät hoitavassa yksikössä.

Ykköstyypin diabeetikoita on otettu vapaaehtoisina asepalvelukseen 6–7 jokaiseen saapumiserään. Vuodesta 2001 lähtien asepalveluksen on suorittanut noin 120. Keskeyttämisprosentti ei eroa muiden varusmiesten keskeyttämisprosentista. HÄSA