Kanta-Häme

Synnytyspelkoisten tukiryhmä aloittaa syksyllä

Synnytyspelko on yleistynyt viime vuosina tasaisesti. Nykyään raskaana olevista naisista viitisen prosenttia kärsii hoitoa vaativasta pelosta.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä asia on huomattu, ja siellä aloittaa syyskuun alussa Nuppu-vertaistukiryhmä.

Psykologi Tiina Sjöblom ja kätilö Sirpa Hasari ohjaavat ryhmää. Tarkoituksena on kokoontua viisi kertaa ennen synnytystä, ensimmäisen kerran silloin, kun odottajilla on raskausviikkoja takanaan 20–30. Synnytyksen jälkeen järjestetään vielä yksi tapaaminen.

Pelko ei saa hallita arkea

Lähes kaikki odottavat naiset jännittävät synnytystä jollain tapaa. Ongelmallisesta pelosta on kyse silloin, kun tunne vaikeuttaa arkea.

Pelkoja ovat muun muassa synnytyskipu, oman kehon tai vauvan vahingoittuminen, repeäminen ja puutteellinen kivunlievitys. Kaikki aika kuluu pelon hallitsemiseen.

– Tämä on harmillista, koska psykologisesti raskaus on naiselle äitiyteen kasvamisen aikaa, Tiina Sjöblom sanoo.

Synnytyspeloille on paljon eri syitä. Traumaattinen synnytyskokemus voi pahentaa pelkoa, tunne voi kummuta lapsuudesta tai aiemmista kokemuksista elämässä.

Myös vaikea elämäntilanne ja tukiverkoston puute lisäävät turvattomuuden tunnetta.

Sjöblomin mukaan moni ei uskalla jakaa pelkojaan, ja se vaikeuttaa tilannetta.

Synnytyksen pelkäämistä ei psykologin mukaan suoranaisesti hävetä, mutta sen henkilökohtaisuuden vuoksi moni nainen arkailee siitä puhumista. Naiset pelkäävät, ettei tuntemukseen suhtauduta vakavasti.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että neuvolassa synnytykseen liittyvistä huolenaiheista ja peloista kysytään suoraan. Se antaa ”luvan” puhumiseen.

Ryhmän toinen ohjaaja Hasari huomauttaa, että samalla kun synnytyspelko on yleistynyt, asiasta on myös alettu puhua avoimemmin.

Neuvolasta lähete klinikalle

Pelot voi ottaa puheeksi äitiysneuvolassa. Pelosta kärsivät saavat lähetteen pelkopoliklinikalle, joita toimii kaikissa Suomen keskussairaaloissa.

Peloistaan voi puhua myös sairaalassa äitiyspoliklinikalla, vaikka ei olisikaan pelkopoliklinikan asiakas.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vertaistukiryhmään voi päästä klinikan kautta. Alueen neuvoloille on kerrottu asiasta, jotta apu saavuttaisi tarvitsevan mahdollisimman helposti.

Kätilö Hasari kertoo ajatuksen ryhmästä syntyneen Helsingissä toimivan Nyytti-ryhmän innoittamana. Nyytti on perustettu 1990-luvun loppupuolella, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia.

Alasynnytykseen ei pakoteta

Esimerkiksi 80–90 prosenttia mukana olleista synnyttäjistä päätyy alatiesynnytykseen. Keisarileikkaus eli sektio on yleinen toive synnytyspelkoisilla, vaikka siihen liittyy moninkertainen määrä riskejä alatiesynnytykseen verrattuna.

– Usein koetaan, että pelottelemme, kun kerromme riskeistä, Hasari sanoo.

Vertaistukiryhmässä tarkoitus on kuitenkin auttaa kohtaamaan pelko, ei pelotella tai pakottaa.

– Ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse, jos voimavarat eivät siihen riitä, Hasari sanoo.

Synnytyspelkoisten ryhmään kuuluvat psykologi, kätilö ja kaksi synnytyslääkäriä. Lääkärit eivät osallistu ryhmän tapaamisiin.

Hasarin mukaan psykologi ja kätilö täydentävät toisiaan. Nyytti-ryhmässä on vetäjinä psykologeja, mutta joihinkin asioihin voi vastata vain itse synnytyksissä mukana oleva henkilö.

– Ihmiset kyselivät itse synnytyksestä asioita. Psykologi ei voinut ottaa niihin kantaa, Hasari sanoo.

Niinpä Sjöblom ja Hasari päättivät muodostaa Nuppu-duon. (HäSa)

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic