Kanta-Häme Hämeenlinna

Syö vain sieniä, jotka tunnistat – Älä ihmeessä noudata tätä neuvoa

Syksyn sateilla maasta on putkahtanut harvinaisuuksia. Sieniä on syytä kunnioittaa, sillä syötäväksi kelpaavat saattavat sekoittua myrkyllisiin aloittelijan silmissä.
Syksy on tuonut Hämeenlinnan kantakaupungin alueelle muun muassa harvinaisia pantterikärpässieniä. Mauri Lahden mukaan pantterikärpässientä ei auta missään tapauksessa haukata, sillä se voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan. Kuva: Toni Rasinkangas

Syö vain sieniä, jotka tunnistat, sanoo vanha ohjenuora. Älä ihmeessä vaan noudata sitä!

– Sehän on huono neuvo, sillä jotkut tunnistavat vain punakärpässienen, joka on myrkyllinen, naurahtaa hämeenlinnalainen sieniasiantuntija Mauri Lahti.

On oltava valpas ja varovainen. Sieniä on syytä kunnioittaa. Vaikka sienten tunnistaminen olisikin omasta mielestä hallussa, eivät ne Lahden mukaan ole luonnossa aina samannäköisiä.

– Esimerkiksi punakärpässienen täplät voivat huuhtoutua sateiden mukana pois, ja se saattaa muistuttaa jonkin toisen kulttuurin suosittua ruokasientä. Vain pitkä sienestystausta antaa itsevarmuutta siihen, mitä voi poimia.

Lahti painottaa, että sienet eivät lue sienikirjoja ja kasva aina tutulle paikalle.

– Kotipihaankin voi putkahtaa uusia sienilajeja, harvinaisia ja myrkyllisiä. Vaarallisinta on, jos ne muistuttavat tuttua syötävää sientä.

 

Huonona sienivuonna tulee harvinaisuuksia

Aulangontien varteen on noussut tänä syksynä uusia sieniä sateella. Mukana on harvinaisuuksia, kuten ruskealakkinen ja valkopilkkuinen pantterikärpässieni, jonka myrkyt ovat samoja kuin punakärpässienessä, mutta voimakkaampia.

– Huonona sienivuonna tulee harvinaisuuksia. Ja niitä tulee sitten paljon kertarysäyksellä, Lahti kertoo.

Siinä missä pantterikärpässieni aiheuttaa vakavan myrkytystilan, voi valkokärpässieni koitua kohtaloksi, sillä sen vaikutus tulee esille salakavalasti.

Valkokärpässieniä on joka puolella Hämeenlinnaa. Aina on joku, joka sekoittaa sen värinsä takia herkkusieneen. Vanhan herkkusienen heltat ovat punertavat jo nuorena ja mustuvat lopuksi. Valkokärpässienen heltat ovat aina valkoiset.

– Joissakin kulttuureissa on tapana maistella metsän antimia paljon rohkeammin kuin meillä Suomessa.

 

Kimpuissa kasvavat vaikea tunnistaa

Puissa ja juurissa kimppuina kasvavat sienet ovat hankalia tunnistettavia. Osa on syötäviä ja osa vatsalle sopimattomia.

Myrkkynääpikkä on erityisesti havupuiden kannoilla viihtyvä tappavan myrkyllinen lahottajasienilaji, joka muistuttaa erehdyttävästi koivunkantosientä.

– Aulangolta Flow parkin läheisyydessä on näitä molempia sekä näennäisesti maassa kasvavaa myrkyllistä kitkerälahokkaa ja vierellä syötävää pohjanmesisientä.

Lahti neuvoo, että sienestyksessä ei kannata liikkua raja-alueella. Mukaan kannattaa ottaa oppaaksi joku, joka tuntee sienet.

– Jos opastettuna saa kunnon perehdytyksen kolmeen sieneen per vuosi, niin vuosikymmenessä osaa jo 30 sienen salat. Niillä taidoilla selviää huonompanakin sienivuonna.

Entä, jos epäilee syöneensä myrkyllistä sientä?

– Hälytyskellojen on soitava, jos tulee huono olo ja alkaa oksettaa. Silloin on syytä ottaa heti yhteys myrkytyskeskukseen ja lääkäriin. Jotta saa oikean hoidon, pitää syödylle sienelle saada oikea nimi.

– Koska puhelimen päässä on hoitoasiantuntijoita eikä sienien lajiasiantuntijoita, on tiedettävä varmasti mitä tuli syötyä. Sairaalaan on syytä ottaa mukaan syödyksi tullutta sientä, esimerkiksi perkausjätettä.

Millaiset annokset ovat haitallisia?

– Jos ei puhuta myrkyllisistä niin sienien syöjissä on rautavatsoja, jotka sietävät paljon, ja sellaisia vatsoja, jotka eivät kestä edes keltavahveroa tai muuta hyvänä ruokasienenä pidettyä.

– Oman ongelmansa tuovat erilaiset allergiat ja sienisokerin imeytymishäiriö. HäSa