Kanta-Häme

Syväsukelluksen alkeet opitaan matalassa vedessä

 

Hämeenlinnassa tekniikkasukeltaminen on tällä hetkellä suuressa suosiossa. Kursseja on yli kymmenen vuodessa. 
 
– Meitä kouluttajia on kaksi, joten ihan tosissaan tässä saa sukeltaa, Hämeenlinnan Sukeltajien puheenjohtaja ja kouluttaja Martti Lumikuru.
 
Kurssit eivät varsinaisesti ole seuran kursseja, vaan molemmat kouluttajat tekevät tekniikkasukelluskurssit omaan laskuunsa. Tekniikkasukeltaminen on sen verran aikaa vievää ja kallista, että kurssien järjestäminen talkoohengessä ei ole järkevää.
 
– Yksi syy suosion lisääntymiseen on varmaan se, että entistä useampi sukeltaja haluaa harrastukseltaan lisää. Meillä on myös oma seoskaasujen täyttöpaikka, josta saa käytännössä kaikkia sukelluskaasuja paineilmasta aina trimiksi-seoksiin. 
 
Trimiksi on seoskaasu, jossa käytetään heliumia vähentämään hapen myrkyllisyyttä syvällä, sekä typen narkoottisuutta. Monilla sukeltajilla on mukanaan hyviä kameroita ja videoita. 
 
– Kun nuoremmat sukeltajat näkevät, minkälaisissa kohteissa seoskaasu- ja luolasukeltajat sukeltavat, niin hekin haluavat päästä entistä vaativampiin kohteisiin, sanoo Lumikuru.
 
Avovesiosuudessa 14 sukellusta
 
Tekniikkasukelluskurssin avovesiosuuteen kuuluu kaikkiaan 14 sukellusta. Niistä jokainen kestää tunnista puoleentoista. Osa niistä pyritään tekemään samoilla sukelluskerroilla, joten kurssin puitteissa puku täytyy vetää päälle 7-8 kertaa. Neljästätoista sukelluksesta kymmenen on matalan veden sukelluksia ja neljä etappisukelluksia, jolloin vaihdetaan myös kaasut. Etappisukelluksissa syvyydet ovat 35-50 metriä.
 
– Syväsukelluksen harjoittelu aloitetaan matalalta. Matala vesi antaa anteeksi virheitä, joita ei ole varaa syvemmällä tehdä. Vaikka kaikki kaverit ovat sukelluskertojen määrillä mitattuina aika kokeneita, teemme samat perusharjoitukset aina uudestaan ja valmistelut ovat aina yhtä huolelliset, sanoo Lumikuru.
 
Uintiasentoa hiotaan
 
Teoriaosuudessa oppilaat käyvät lävitse muun muassa tasapainotusta ja uintiasentoa. Lumikuru tarkkailee myös oppilaidensa potku- ja uintitekniikoita, jotta pohja pöllyäisi mahdollisimman vähän.
 
– Painotuksen opetteluun käytän aikaa mieluusti jo altailla, jotta turha taistelu varusteiden kanssa avovesikerroilla jäisi mahdollisimman vähään. Heliumpohjaiset kaasut ovat oppilaille uusi asia, minkä takia kaasujen vaihtoa on harjoiteltava perusteellisesti, mikä auttaa myös jatkossa. Jossain vaiheessa kaasujen vaihtoja saattaa tulla eteen 3 tai 4. Kun vaihdot on nyt opeteltu hyvin, helpottuvat myös mahdolliset jatkokurssit.
 
– Harjoittelemme ensimmäisellä kerralla lävitse venttiilien sulkemiset ja avaamiset, valoilla kommunikointia, ryhmän koossa pysymistä sekä kaasun jakoa. Näitä harjoitellaan joka kerta, mutta ensimmäisellä kerralla hiotaan altaalla opittuja taitoja.
 
– Varusteita on nyt huomattavasti enemmän kuin mihin oppilaat ovat tähän mennessä tottuneet. Tärkeää on opettaa pitämään huolta siitä, etteivät letkut tai muut varusteet roiku ja kaikki ovat oikeilla paikoillaan. Jokainen valvoo omaa sukellustaan ja katsoo myös kaverinsa perään. Ryhmäajattelu – yhtenäiset varustekokoonpanot, kaasut, proseduurit – on kaiken toiminnan perusta.
Harjoituskertojen välillä oppilaat harjoittelevat itsenäisesti. Olen kannustanut heitä antamaan toisilleen palautetta.
 

Päivän lehti

21.1.2020