Kanta-Häme

Tää on kyllä yhtä Guggenheimia

Nollavaihtoehdon puute, Rantareitin ja Paasikiventien kohtalo, talojen kerrosmäärät ja sijoitukset sekä mahdollinen korkea maamerkki olivat kysymyksiä, jotka nostattivat keskustelua yleisötilaisuudessa keskiviikkoiltana.

Aiheena oli Engelinrannan kaavoituksen eteneminen ja äskettäin julkaistut vaihtoehdot alueen maankäytöstä ja liikennekysymyksistä.

Kovin vakuuttuneita paikalla olleet eivät olleet siitä, että mikään esitellyistä vaihtoehdoista olisi hyvä.

– Tää on kyllä yhtä Guggenheimia, totesi rouva, kun Eteläranta oy:n toimitusjohtaja Leena Kähkönen vei yleisön virtuaalisesti lentelemään erilaisten vaihtoehtojen ylle ja sisälle.

Naapurit paikalla

Kuten aikaisemmissakin tilaisuuksissa, paikalla oli ymmärrettävästi runsaasti väkeä Paasikiventien tuntumassa olevista kerrostaloista, mutta kyllä asia oli kiinnostanut ihan Hauholla asti.

Alueen tuntumassa asuvat ovat huolestuneita maiseman menetyksestä ja liikennejärjestelyistä.

Aplodit saikin herra, joka ehdotti, että koko Engelinrannan alueelle ei rakennettaisi yhtään mitään, vaan se jätettäisiin kokonaan liikunta-alueeksi.

Sen sijaan hän ehdotti, että rakentaminen keskitettäisiin Suomenkasarmille, joka kohdakkoin on vapautumassa puolustusvoimilta.

– Ostetaan se ja rakennetaan sinne, kuului ehdotus.

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesala (sd.) muistutti, että siihen saattaisi Museovirastolla olla sanansa sanottavanaan.

Puuta tai villiä ja vapaata

Yhdyskuntapalvelujen tilaajapäällikkö Leena Roppola ja rakennemallit laatineen A-Insinöörien maankäyttöpäällikkö Minna Seppänen pyrkivät muistuttamaan, että Engelinrantaan tavoitellaan suhteellisen tehokasta rakentamista, koska se on maapohjaltaan hankala.

On arvioitu, että kova maapohja löytyy 20-30 metrin syvyydestä eli rakentaminen vaatii rankkaa paaluttamista eli siitä tulee kallista.

Lisäksi tehokkuutta perustellaan sillä, että rakentamalla pienelle alueelle tehokkaasti, muille toiminnoille kuten puistoille jää enemmän tilaa.

Yleisö ei ollut tästä perustelusta kovin vakuuttunut. Moni kyseenalaisti sen, että Hämeenlinna yleensä tarvitsisi tällaisen uuden alueen.

– Mistä nämä kaikki ihmiset tänne tulisivat ja mistä he saisivat palvelunsa? kuului kysymys.

Muutamat puhujat vaativat alueelle suorakulmaisuuden ja laatikkomaisuuden sijaan ”villiä ja vapaata” arkkitehtuuria ja uusia ideoita. Myös puurakentamisen ystävät käyttivät puheenvuoroja.

Pitkä aika toteuttamiseen

Iäkkäähkö yleisö muisti, että Engelinrannassa on lainehtinut vesi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Muistissa on myös hyvin, että alueen maaperä on enemmän tai vähemmän saastunutta.

Tätä Pasi Vesala ei kiistä. Päinvastoin hänen mukaansa maa-alueiden puhdistus ja vaihto tulee maksamaan vähintäänkin miljoonan. Asiaan vaikuttaa millainen vaihtoehto lopulta valitaan kaavoituksen pohjaksi.

Vesala myös muistutti, että kyseessä on pitkän ajan suunnitelma, jonka arvellaan toteutuvan vaiheittain ensi ja seuraavalla vuosikymmenellä.

Nyt on vasta tekeillä alueen osayleiskaava. Loppuvuodesta valtuusto päättänee sen kriteereistä. Keskustelu jatkuu. (HäSa)