Kanta-Häme

Kasvotusten: Häät veden vallassa olevan luolan ilmataskussa – Parinsa kanssa alttarille sukeltaa Jani Santala

Hausjärveläinen Jani Santala ja norjalainen Ina Traelnes menevät naimisiin Pohjois-Norjassa kuivaluolassa. Sitä ennen on sukellettava 450 metriä Plurdalenin vedenalaisessa luolastossa.

“Ajatus lähti vitsistä ja sitten lapasesta. Nyt se on muuttumassa todeksi. Menen elokuussa naimisiin vedenalaisessa luolastossa Pohjois-Norjassa.

Alttarilta ei niin vain paeta, jos päätä alkaa paleltaa. Häät pidetään nimittäin Plurdalenin luolastossa vuoren sisällä. Ilmatasku on kuin valtava halli, mutta sinne päästäkseen on ensin sukellettava 450 metrin mittainen matka tunnelissa. Maksimisukellussyvyys reitillä on 32 metriä.

Ehkä alttarille nouseminen vaatii vähän enemmän myös omistautumista, jos sinne päästäkseen on valmis menemään pinnan alle ja sukeltamaan 4–8-asteisessa vedessä. Näin siinä käy, kun kaksi hyvällä tavalla hullua iskee viisaat päänsä yhteen.

Kappeliksi (The Chapel) nimetyssä ilmataskussa hääseremoniaa todistaa 70 sukeltajaa. Siellä ei ehkä pidetä hääperinteitä, kuten ryöstetä morsianta tai riisuta sukkanauhaa hampailla. Jotain käytännön kujeilua on varmasti luvassa, sukeltajat ovat sen verran velmua porukkaa.

Hausjärveläinen Jani Santala ja norjalainen Ina Traelnes menevät naimisiin Pohjois-Norjassa kuivaluolassa. Sitä ennen on sukellettava 450 metriä Plurdalenin vedenalaisessa luolastossa. Kuva: Pekka Tuuri
Jani Santala ja Ina Traelnes. Kuva: Pekka Tuuri

 

Merten salaisuudet vetivät puoleensa jo silloin kun olin pikkupoika. Syypää siihen on punapipoinen ranskalaissukeltaja ja merentutkija Jacques Cousteau, jonka kirjasarjaa tavasimme Hausjärvellä velipoikani kanssa.

Ensimmäisen sukellukseni tein vuonna 1988 Kotkan merenkulkuoppilaitoksen altaassa savusukellusvälineissä. Olen tehnyt noin 7 000 sukellusta, mutta silti vedenalainen maailma jaksaa hämmästyttää. Minulle mieluisia paikkoja ovat Norjan ja Ranskan luolat, joissa tutkittavaa riittää.

Sukeltaminen on nykyaikaista tutkimusmatkailua. Joskus löytyy luolia, joissa kukaan ei ole ennen käynyt, ja luolia, joihin ovat päässeet vain harvat.

Hylkysukeltamisessa vaikutuksen ovat tehneet Suomenlahden syvyyksissä olevat hylyt: Jopa 1700-luvun puulaivat ovat säilyneet niin hyvin, että tuntuu siltä kuin aika olisi pysähtynyt.

Parhaimmillaan sukeltaminen on kuin leijuisi painottomassa tilassa. Veden alla kiire ja stressi jäävät maankamaralle. Kyse on rauhan saavuttamisesta.

Sukeltamisessa on myös riskinsä ja ne on syytä tiedostaa. En unohda ikinä vuoden 2014 nosto-operaatiota, jossa haimme Pluran luolasta kaksi onnettomuudessa kuollutta suomalaissukeltajaa.

Olen onnellinen, että operaatio pystyttiin tekemään. Jouduimme tekemään sen omin luvin, sillä Norjan poliisi oli kieltänyt operaation sen vaarallisuuden takia.

Kesällä 2018 olin valmis lähtemään myös pelastusoperaatioon, kun Thaimaan Tham Luangin luolaan oli jäänyt loukkuun juniorijalkapalloilijoita. Siellä oli kuitenkin tarpeeksi tekijöitä, kuten suomalainen Mikko Paasi.

Olen ollut pitkään mukana Riihimäen Urheilusukeltajien riveissä.

Viimeiset 10 vuotta olen kouluttanut työkseni tekniikka- ja luolasukeltajia Suomen ja Norjan lisäksi ympäri maailman. Sitä kautta olen saanut paljon hienoja ystäviä.

Pyöritämme tulevan vaimoni Ina Traelnesin kanssa Visit Plura -sukelluskeskusta Plurdalenissa. Kaikkiaan häihimme tulee parisataa vierasta. Suurin osa heistä saa seurata hääseremoniaa ruudulta, jota varten joudumme asentamaan 500 metriä optista kaapelia luolasta pinnalle.

Tarkoituksena myös on, että vihkiminen esitetään live-lähetyksenä Youtubessa. Joudumme kaivamaan kaapelia kilometrin matkalle juhlapaikalta vuorenharjalle. Laaksossa ei ole aikaisemmin ollut matkapuhelin- tai internetverkkoa

Sukeltaminen ei minua hermostuta. Ei omalta eikä vaimoni osalta. Sen sijaan tieto häitä seuraavasta ihmismassasta jännittää hitusen.

Luolan suu, josta sukeltaminen kohti ilmataskua alkaa. Kuva: Pekka Tuuri

Häät striimataan paitsi muistoksi, myös siksi, että “operaatiolla” on tarkoitus päästä Guinnessin ennätystenkirjaan.

Luokkana on Largest dive access only water-locked wedding ceremony (suurin vain sukeltamalla saavutettu hääseremonia veden ympäröimässä luolassa).

Hääpuvut jätämme pinnalle iltajuhlaa varten, niitä tuskin tulee luolassa ikävä. Tarkoituksena kuitenkin on, että tulevalla vaimollani olisi valkoinen puku kuivapuvun yllä ja minulla sinimusta.

Minulle kertyy vuodessa 350 sukellusta, ja tuhansia on jo takana. Hääsukellus on varmasti säväyttävin. Olemme sukulaisten ja monesta maasta tulevien sukeltajien ympäröimänä – ja sukeltajat ovat minulle yhtä kuin perhe.” HäSa

Juttusarjassa mielenkiintoiset kantahämäläiset kertovat itsestään. Ehdota haastateltavaa sunnuntai@hameensanomat.fi.

Jani Santala

Hausjärveläinen sukelluskouluttaja.

Syntynyt Hyvinkäällä vuonna 1971.

Työskentelee tekniikka- ja luolasukelluskouluttajana ympäri maailman.

Pyörittää kahta sukelluskeskusta: Norjassa Visit Plura ja Suomessa Black Duck Diving.

Aikaisemmalta ammatiltaan kokkistuertti (rahtilaivan talouspäällikkö).

Perhe

Hämeessä lapset Olavi, Juhani ja Ilona. Norjassa tuleva vaimo Ina.

Asunut pari vuotta pääasiassa Norjassa, osoite vaihtuu Hausjärveltä Plurdaleniin virallisesti elokuussa.

Harrastukset

Sukellus, belgialaiset oluet ja artesaani-ginien keräily.

MuutaTarina Black Duck Diving -nimen takana: Ankka on puolisukeltaja, joka käy pinnan alla, mutta ei voi olla siellä kauan. Tekniikkasukelluksessa on ollut buumi, että kaikki pitäisi olla mustaa toisin kuin virkistyssukelluksessa. Musta ankka on vähän erilainen kuin muut tavalliset ankat.