Kanta-Häme

Tähtäimessä eloisat rannat

Kun Valkeakosken kaupungin kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelä viedään Hämeenlinnassa Vanajaveden rantaan Verkatehtaan vastarannalle katsomaan uutta asunto-osakeyhtiö Panimonrantaa, sen uudehkoa vierasvenelaituria sekä vastikään uudistettua Ystävyydenpuistoa, ylityssanoista ei meinaa tulla loppua.
 
– Tämä näyttää tosi hienolta kaupungin käyntikortilta! On ihailtavaa, että tällaista laatutasoa toteutetaan. Katson ihan kadehtien laituria, tällaisia puistonpenkkejä, takorautakaiteita ja valaisimia! Minähän voin yksi yhteen varastaa täältä ideoita meille Valkeakoskelle. Tässä on sama mittakaava kuin meillä kanavalla.
 
Kehuja saa myös vastapäinen Verkatehdas.
 
– Näkee, että kyse on vanhasta historiallisesta kulttuurikaupungista. On mielenkiintoista, että vanha rakennus on otettu kulttuurikäyttöön. Toisaalta on tehty uutta, mutta vanhaa kunnioittaen.
Mäkelää ei haittaa, vaikka Verkatehtaan rantamaisema on ryteikköistä. Hän näkee sen vain vehreänä keitaana.
 
Vesistö on keskustan rikkaus
Kävelykierros ydinkeskustanpuoleisilla rannoilla on alkanut uimahallilta Hämeensaaresta, jonne kaupungilla on suuret suunnitelmat uudesta Engelinrannan asuin- ja virkistysalueesta. 
 
Kaupunki on huolella muokkaamassa nimenomaan tästä moottoritien kupeessa sijaitsevasta ja Vanajaveteen rajoittuvasta alueesta itselleen käyntikorttia ja julkisivua.
 
– Tästä tulee mieleen Jyväskylä, jossa on viime vuosina hyödynnetty paljon rantarakentamista, Teija Mäkelä aistii ensitöikseen.
 
Hän kertoo, että parhaillaan Valkeakoskikin työstää samanlaisia teemoja kuin Hämeenlinna. 
 
– Tavoitteena on luoda trendikästä keskusta-asumista vesistönäkymin. Sitä ihmiset tänä päivänä toivovat. 
 
– Tämä aiheuttaa haasteita keskustasuunnittelulle: miten saada ranta eläväksi. Mietimme, missä on rantatorin paikka, missä ravintolalaivat menestyvät ja missä vierasvenesataman pitää sijaita, jotta veneilijät saataisiin yöpymään kaupungissa ja käyttämään palveluja.
 
Kuulostaa kovin tutulta. Saman huomaa myös Mäkelä, kun hänelle kerrotaan Hämeenlinnan suunnitelmista.
 
– Meillä on samat elementit, mutta eri mittakaavassa. 
 
– Molemmat ovat viihtyisiä ja vetovoimaisia vesistöisiä kaupunkeja, joilla on kulttuurihistoriansa ja kaupunkisuunnitteluhistoriansa. Kummatkin ovat sopivan kokoisia, helposti lähestyttävissä ja hallittavissa sekä hyvien kulkuyhteyksien varrella.
 
Mäkelä korostaa, että vesilläliikkujille pitäisi jäädä niin Hämeenlinnasta kuin Valkeakoskestakin tietynlainen marina- eli venesatama-kokemus.
 
– Vanajavesi on merkittävä veneilyreitti sekä alueen sielu ja rikkaus, ja alueen pitää olla koettavissa myös vesistöstä käsin.
 
Kansallinen kaupunkipuisto inspiroi
Hämeenlinnaan vuonna 2001 perustettu Suomen ensimmäinen ja maailmassa toinen kansallinen kaupunkipuisto, joka kiertää Vanajaveden rantoja, saa ylistystä Teija Mäkelältä.
 
Kansallinen kaupunkipuistohanke on vireillä myös Valkeakoskella, mutta se on tyssännyt ympäristöministeriössä siihen, että asemakaavat eivät ole olleet ajan tasalla suojelu- ja virkistysarvojen suhteen. Puisto ulottuisi aina Sääksmäelle asti ja olisi hyvin vesistökeskeinen.
 
Sillat kalliita rakentaa
Kun kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelältä kysyy, mitä muuta Engelinranta kaipaisi kuin asuntoja, hän muuttuu ulkopaikkakuntalaisena varovaiseksi puheissaan. 
 
– On vaikea sanoa, mitä palveluja täällä kaivattaisiin, kun ydinkeskusta on noin lähellä, näköyhteyden päässä. Syntyisikö tänne elävää toria, vai rakennettaisiinko vain kaunis aukio, jonka ohi ihmiset kulkisivat aamuin illoin töihin?
 
– Tarvitaanko harrastusmahdollisuuksia, vai liikkuvatko ihmiset autoilla harrastuksiinsa? Riittäisikö ihmisiä ravintolaan, vai menevätkö he sinne, missä iltaelämä muutoinkin kuhisee? Onko tarpeen syödä ydinkeskustan palveluja hajauttamalla niitä? hän miettii.
 
Tämän vuoden kuluessa valmistuvassa Hämeenlinnan keskustavisiossa esillä on myös sillan rakentaminen vastakkaisesta Kantolanniemestä keskustaan tai Visamäkeen tai molempiin sekä kevyen liikenteen väylä keskustasta Varikonniemeen.
 
Vastaavia on toteutettu myös Valkeakoskella, kuten Helkankeinun kevyen liikenteen väylä ja riippusillat.
 
– Vaikka ihmiset aina toivoisivat, että siltoja olisi enemmän, se on valtava investointi. Kaupungin rahapussi on kovilla, Mäkelä tietää.
 
Hämeenlinnassa keskusteluun on nostettu myös kelluvien talojen rakentaminen.
 
– Vaikka ne ovat kovin trendikkäitä, en usko, että ne ovat vielä arkipäivää. Virkamiehet taitavat pitää niitä aika radikaaleina ratkaisuina. Meillä ne kohtaavat ainakin niin laiva- ja veneväyläasioita kuin kunnallisteknisiäkin ongelmia.
 
Kantolan alueelle Vanajaveden rantaan tuleva megaluokan tapahtumapuisto on Mäkelälle uusi asia, mutta kannatettava idea. Hän ihailee myös Aurinkorannan valkoisia ja moderneja kerrostaloja ja näkisi niitä mielellään lisääkin tulevaisuudessa kaavoitettavan Kantolan rannoilla.
 
”Laivaranta ja linna kunnossa”
Muutama vuosi sitten uusittu Hämeenlinnan ”satama” eli Laivaranta näyttää Teija Mäkelän silmissä hienolta.
 
– Satama on rakennettu upeasti kestämään vuosikymmeniä. Ja teillähän on sentään vesibussiliikenne! Se tuo turismia.
 
Vain itse ravintolarakennus, nykyinen Rantakasino, kaipaisi Mäkelän mukaan pientä päivitystä.
 
Kun hänelle näyttää aiempia, mutta jo hylättyjä kaupungin suunnitelmia uudeksi ravintolarakennukseksi, jonka joku ehti jo skeittirampiksikin nimetä, hän ei tyrmää nykyaikaisen uudisrakennuksen ajatusta.
 
– Vanha, historiallinen pohja kestää modernejakin elementtejä.
 
Varikonniemeä Mäkelä ei välttämättä lähtisi liiaksi parturoimaan ja silottelemaan.
 
– Parantaisiko raivaus välttämättä mitään? Onko kaikkea pakko vetää puistomaiseksi? Varikonniemessä on myös muinaisjäännöksiä, hän muistuttaa.
 
Rautatieaseman läheisen, vanhan Saarioisten teollisuustontin uusiokäyttöä Mäkelä epäilee haasteelliseksi, koska maaperä voi tällaisilla alueilla olla usein saastunutta.
 
”Päätepysäkille” eli Hämeen keskiaikaiselle linnalle saavuttaessa Teija Mäkelä huokaisee syvään, sillä linna itsessään, Linnanpuisto ja Linnankasarmi eivät hänen mukaansa kaipaa lisäelementtejä, koska ne ovat jo muutenkin itseisarvo.
 
– Ei tämä sinällään huuda mitään lisää. Ehkä aluetta voisi kehittää kuten Suomenlinnaa, johon on yhdessä Museoviraston kanssa pystytty sovittamaan moderneja toimintoja ottamalla vanhoja rakennuksia uusiokäyttöön.
 
– Eikä täällä näytä uudisrakennuksille, kuten ravintolalle, liiemmälti ylimääristä tilaa olevan, varsinkaan kun täällä on jotain tapahtumia, hän sanoo muun muassa Hämeen Keskiaikamarkkinoihin tai Linnajazziin viitaten. (HäSa)
 

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic