fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Taidekasarmi on Hämeenlinnan taiteilijoille tärkeä kohtauspaikka, jossa syntyy uusia ideoita – "Välillä inspiroi, kun käyn tuolla ylhäällä katsomassa muiden töitä"

Muusikotkin antavat kuvataiteilijoille rauhan silloin, kun on sovittu.
Kuninkaallisen Nukketeatterin huoneessa yhdistyvät verstas, toimisto sekä sosiaali- ja neuvottelutilat. Teatterinjohtaja-nukkemestari Hannu Räisä esittelee hahmoja, jotka ovat tulossa kuntavaaliaiheiseen poliittiseen satiiriin. Taustalla työskentelee tarpeistoharjoittelija Piritta Lemmetty.  Varastot ovat erikseen. Nämä ovat optimaaliset tilat. Täältä on helppo roudata keikkakamoja, ja saa suhteellisen vapaasti toimia ilman mitään aikarajoituksia. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
Kuninkaallisen Nukketeatterin huoneessa yhdistyvät verstas, toimisto sekä sosiaali- ja neuvottelutilat. Teatterinjohtaja-nukkemestari Hannu Räisä esittelee hahmoja, jotka ovat tulossa kuntavaaliaiheiseen poliittiseen satiiriin. Taustalla työskentelee tarpeistoharjoittelija Piritta Lemmetty. - Varastot ovat erikseen. Nämä ovat optimaaliset tilat. Täältä on helppo roudata keikkakamoja, ja saa suhteellisen vapaasti toimia ilman mitään aikarajoituksia, nukketeatterin tuottaja Antti Kemppainen sanoo. Kuvat: Esko Tuovinen / HäSa

Sähkökitara kuuluu käytävälle Taidekasarmin kellarikerroksessa. Kokenut musiikkimes Spide Kuhlström istuu ja soittaa Poltinahon Kitarakasarmiksi nimetyn musiikkikoulunsa tilassa.

– Meillä on sopimus, että jos jollain tuolla on jotain työn alla, ei tänne tulla ainakaan rumpuja hakkaamaan, Kuhlström sanoo ja viittaa viereisiin kuvataiteilijoiden tiloihin.

Noin 50-neliöinen huone on Kuhlströmin kolmas, jossa hän on Taidekasarmilla vuokralla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Spide Kuhlströmin musiikkikoulu on yksi vuokralaisista Taidekasarmilla, jossa kulttuuriväki kohtaa Hämeenlinnan Poltinaholla.

– Tämä on älyttömän hyvä paikka. Iltamyöhällä voi soitella aika huoletta, jos täällä ei ole ketään muuta. Naapuritaloissakaan ei ole ketään kuulemassa, Kuhlström kehuu.

Toisaalta silloin, kun muita on paikalla, poikkitaiteellisuus saa tilaa.

– Välillä jopa inspiroi, kun käyn tuolla ylhäällä katsomassa muiden töitä, Kuhlström virnistää, ja soittaa kitarastaan esimerkkejä, miltä erilaiset kuvataideteokset voisivat kuulostaa.

Maaliroiskeita ei tarvitse varoa

Hämeenlinnan taiteilijaseuran työhuoneessa Elina Vänttinen ja Minttu Saarinen maalaavat piirustusalustoja.

Vänttinen jakaa kasarmin toisessa kerroksessa työhuoneen Pirjo Partasen kanssa.

– Meillä sopivat aikataulut hyvin yhteen, kun minä olen parhaimmillani aamulla ja huononen iltaa kohti ja Pirjo vähän toisin päin. Vitsailemmekin aina välillä, että iltavuoro tuli, kun minä olen valmis jo lähtemään.

Työhuone on tekstiilitaiteilija Vänttiselle tärkeä, koska kangaspuut ja luomapuut eivät mahtuisi kotiin.

Kuvataiteilija Mari Isotalo tunnustautuu “vanhan polven kassulaiseksi”, sillä hänellä on ollut työtiloja Taidekasarmilla lähes alusta asti, vuodesta 2005. Aiemmin hän on jakanut työhuoneita, mutta nyt hänellä on kokonaan oma tila.

– Jos työhuone olisi vaikka kodin yhteydessä, pelkkä taiteen tekeminen yksinään on yksinäistä puurtamista. Hyvä, että täällä tulee sosiaalisia kontakteja ja vertaustukea, Isotalo kehuu ilmapiiriä.

– Taiteen tekemiseen tämä on ihanteellinen paikka. Hienoa, ettei kasarmilla ole liian hienoa ja kliinistä, ei tarvitse varoa maaliroiskeita tai sitä, jos tuottaa ääntä, eikä haittaa, kun muutkin tuottavat.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvataiteilijoiden kanssa on sovittu, että vähän suurempi meteli alkaa vasta iltapäivän puolella, säveltäjä Antti Polameri kertoo rumpusettinsä takaa. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
– Kuvataiteilijoiden kanssa on sovittu, että vähän suurempi meteli alkaa vasta iltapäivän puolella, säveltäjä Antti Polameri kertoo rumpusettinsä takaa.

Ääntä tuottaa myös säveltäjä-muusikko Antti Polameri, joka jakaa kellarissa sijaitsevan “Danten montun” Timo Seppälän ja Jonni Roosin kanssa.

Polameri muistuttaa, miten tärkeää kulttuurille ja luoville aloille on se, että tekemiseen ja kohtaamisen löytyy fyysisiä tiloja.

– Joka kaupungista ei tule mieleen tällaista paikkaa, jossa tehdään kulttuuria ikään kuin vapaasti. Nämähän ovat niitä, joissa luodaan taidetta ja joissa mahdollisesti uudet ideat syntyvät, Polameri sanoo.

– Tällaiset paikat mahdollistavat ajatustenvaihtoa kulttuuri-ihmisten kesken. Se kyllä poikii aina jotain.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Ennen sotilaita, nyt taiteilijoita

Hämeenlinnan Poltinaholla sijaitseva entinen armeijan kasarmirakennus oli tyhjillään, kun kaupunki vuokrasi sieltä tilat taiteilijoille yhdestä kerroksesta vuonna 2004.

Jokaisella taiteilijalla oli oma vuokrasopimus kaupungin kanssa vuoteen 2010, jolloin Ars-Häme ry tuli Taidekasarmin päävuokralaiseksi.

Toiminta vakiintui toistaiseksi voimalla olevalla vuokrasopimuksella, ja taiteilijat siirtyivät Ars-Hämeen alivuokralaisiksi.

Taidekasarmilla työskentelee tällä hetkellä noin 40 taiteilijaa, joista ainakin puolet on ammattilaisia.

Polamerikin arvioi, ettei olisi koskaan päätynyt tekemään musiikkia nukketeatteriin, elleivät Taidekasarmin yläkerrassa majaansa pitävän Kuninkaallisen Nukketeatterin miehet olisi tulleet juttusille.

Tulevaisuus kaupungin käsissä

Ars-Häme ry:n puheenjohtaja Mika Karhu kuvailee, että Taidekasarmi on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen paikka.

Ars-Hämeelle ei tule Taidekasarmin vuokraamisesta voittoa.

– Vuokrat ovat yksi yhteen ja lisäksi perimme neliötä kohti pienen hallintosumman, jotka kattavat hallintokustannukset.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ars-Häme ry:n puheenjohtaja Mika Karhu kertoo, että kun tiloja vapautuu, halukkaita on aina enemmän kuin voidaan ottaa. Yhdistys valitsee uudet vuokralaiset hakemusten perusteella. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
Ars-Häme ry:n puheenjohtaja Mika Karhu kertoo, että kun tiloja vapautuu, halukkaita on aina enemmän kuin voidaan ottaa. Yhdistys valitsee uudet vuokralaiset hakemusten perusteella.

Rakennuksen tulevaisuus on kiinni Hämeenlinnan kaupungista.

Tilapalveluiden kiinteistöjen uudessa toimenpideohjelmassa mainittiin, että Taidekasarmi vaatii laajan peruskorjauksen ja kaupunki arvioi toiminnan jatkumisen mahdollisuuksia rakennuksessa.

Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto kertoi aiemmin Hämeen Sanomille, että seuraavaksi kaupunki selvittää, peruskorjataanko rakennusta vai myydäänkö se pois. HÄSA

Menot