Kanta-Häme

Taija Tuominen vapaaehtoistyöhön intiaanireservaattiin: Asuu parakissa, nukkuu makuupussissa ja kerää tarinoita

Kirjailija Taija Tuominen jättää suosiolla kullan väriset bootsinsa Hämeenlinnan kotia somistamaan. Intiaanireservaatin vapaaehtoistyössä tarvitaan vain linttaan astutut tennarit, likaiset vaatteet ja avoimet silmät.

Kun kirjastoauto lähestyi Hauhontaustantietä pitkin, alkoivat 12-vuotiaan Taija Tuomisen kädet hiota jännityksestä.

Elettiin vuotta 1974 ja Dee Brownin historiateos Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen oli juuri suomennettu. Nyt piti olla nopea, jos aikoi saada kirjan luettavakseen.

– Se kirja oli kova juttu ja sitä luettiin hartaasti, Tuominen sanoo nyt, yli 40 vuotta myöhemmin.

Maailmanmatkaaja lähtee maanantaina vapaaehtoistyöhön Pine Ridgen intiaanireservaattiin, jossa on verilöylystään tunnettu Wounded Kneen kylä. Vaikka 1890 tapahtuneesta verilöylystä on aikaa jo reilusti yli sata vuotta, ei 150–300 lakota-intiaanin hengen vaatinut taistelu ole unohtunut.

– Pine Ridge on läntisen maailman köyhin paikka heti Haitin jälkeen. Intiaanien vuosiansio on 3500 euroa ja miesten elinikä 40 vuotta, Taija Tuominen kertoo

 

Taija Tuominen ei elättele harhakuvitelmia uudesta pestistään. Hän tietää hyvin, että jokaiseen reservaatin parakkiin on ahdettu 17 asukasta, 90 prosenttia intiaaneista on työttömiä ja joka neljäs asukas päätyy itsemurhaan. 15 000 asukkaan reservaatissa sairastetaan paljon muun muassa keuhkotautia ja diabetesta.

Vapaaehtoisia reservaateissa on vain kourallinen. Eniten tarvittaisiin avuksi esimerkiksi terveysalan ammattilaisia.

– En palaa matkalta samana ihmisenä, mutta en sitä haluakaan. Asun parakissa muiden kanssa ja nukun makuupussissa. Minulla ei ole muuta mukana kuin likaiset vaatteet ja avoimet silmät, Tuominen sanoo.

Vaikeinta ahkeralle somettajalle tulee olemaan internetistä irrottautuminen. Taija Tuominen suhtautuu somepaastoon kuitenkin luottavaisesti. Ehkä Facebook pärjää pari viikkoa ilman häntäkin.

 

Niin kauan kuin Taija Tuominen muistaa, on hänen sydämensä sykkinyt intiaaneille.

Vuosia vaalittu unelma intiaaneihin tutustumisesta vain voimistui muutama vuosi sitten, kun hän reissasi Alaskassa ja tapasi elämänsä ensimmäiset intiaanit. Intiaanit olivat todellisuudessa kaukana elokuvien villeistä ja vapaista alkuasukkaista, jotka ratsastivat ylväinä auringonlaskuun.

– He olivat hyvin alkoholisoituneita, vaikka reservaatteihin ei saa viedä alkoholia, eikä siellä saa sitä juoda.

Yhdysvaltojen 565 intiaaniheimolla on 300 intiaanireservaattia, joista Pine Ridge on lakota-intiaanien. Suurin osa maan kolmesta miljoonasta intiaanista asuu reservaattien ulkopuolella.

Lakotat kuuluvat siouxien läntiseen haaraan. Juuri he tulivat tutuksi niin Villin lännen elokuvista kuin sarjakuvistakin.

– Löysin reservaatin internetistä ja olin sinne vuoden yhteydessä ilman vastakaikua. Olin jo vaihtamassa koko paikkaa, kun minuun otti yhteyttä yllättäen Paula Sibal. Hän on käynyt joskus suomi-collegea ja muisti Suomesta nisun ja sen, että täällä vietetään laiskiaista, Taija Tuominen nauraa.

Taija Tuominen on reservaatin ensimmäinen suomalainen, sillä hänen koodinsa on TAITUOFIN1.

– En hae mitään hienouksia, enkä ole edes kysynyt, mitä minä siellä teen. Voi olla, että kerään reservaatissa ihmisten muistoja. Sitä olen tehnyt Suomessakin. Ainoa ongelma on, etten yhtään tiedä, miten intiaanit osaavat kirjoittaa. Heistä moni lopettaa koulun kesken.

 

Taija Tuominen matkustaa vuodessa ainakin 250 päivää. Vapaaehtoistyössä hän ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut.

– Liian usein ihmiset keskittyvät murehtimaan menneitä tai pohtimaan tulevia, vaikka heidän pitäisi oppia elämään tässä hetkessä. Haluan avata omat silmäni ja heittäytyä uuteen. Taija Tuominen miettii.

Viime aikoina intiaanit ovat olleet yhteydessä vapaaehtoistyöntekijäänsä. Tälle on tarjottu kyytiäkin, mutta Taija Tuominen aikoo vuokrata auton ja kierrellä vähän seutua. Vaikka hän onkin ollut Yhdysvalloissa jo monta kertaa, on Pine Ridge ja South-Dakota jäänyt vieraaksi.

– Odotan matkaa uteliaana ja innoissani. Monta vuotta hellimäni unelma on vihdoin toteutumassa, Taija Tuominen sanoo. HäSa