Kanta-Häme

Taiken toimisto tyhjenee läänintaiteilijoista

Vuoden Hämeenlinnassa työskennelleen arkkitehtuurin läänintaiteilijan Eeva Astalan toimipiste muuttaa keskiviikkona Lahteen. Astala on työskennellyt Wetterhoffin talossa olevassa Taiteen edistämiskeskuksen toimitilassa vuodenvaihteesta lähtien yksin, kun toisten läänintaiteilijoiden toimikausi päättyi.

Muuttoon ei liity dramatiikkaa, sillä Astalan toimialue on koko maa. Taidekasvattaja työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen Hämeen ja Kaakkois-Suomen toimipisteiden alaisuudessa.

Helsinkiläinen Astala ei koe hankalana työnsä levittäytymistä Suomen eri puolille. Se on päinvastoin mahdollistanut vaikkapa Hämeenlinnaan tutustumisen.

– Kyllä minä näyn jatkossakin Hämeenlinnassa, sillä minulla on täällä hyvät verkostot ja keskeneräisiä projekteja, Astala sanoo.

Eeva Astala ei ole arkkitehti, vaan taidekasvattaja. Hän sanoo haluavansa tehdä töitä opetuksen kentällä tai lasten ja nuorten kanssa. Hän on työskennellyt jo pitkään lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatuksen parissa.

– Toivon voivani avata lasten ja nuorten silmät arkkitehtuurille. Minä en niinkään opeta tai ohjaa, vaan yritän työllistää sellaisia arkkitehteja, jotka ovat kiinnostuneita opettamisesta tai ohjaamisesta, Astala korostaa.

Peruskouluissa ja lukioissa arkkitehtuuria on käsitelty pääasiassa kuvataiteen tunneilla, vaikka sillä onkin yhtymäkohtia lähes kaikkiin oppiaineisiin. Arkkitehtuuria ei Suomen peruskouluissa opeteta muuten kuin kuvataiteissa. Syksyllä Astala käynnistää lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin kanssa yläkoulussa pilottikokeilun, jossa kokeillaan arkkitehtuurin käsittelyä mahdollisimman laaja-alaisesti.

– Arkkitehtuuri on siitä mielenkiintoinen aihe, että sitä voi opettaa niin maantieteessä ja historiassa sekä vaikkapa matematiikassa, Astala miettii.

Hämeenlinna on upea kaupunki. Läänintaiteilija on mittaillut ihastuneena kaupungin mukulakivikatuja ja kiertänyt komeita arkkitehtonisia kohteita. Tutuimmaksi on tullut Wetterhoff, koska oma työhuone on juuri siellä.

– Olen suuri funkkiksen ystävä ja ihailen ennen kaikkea Palokunnankadun ja Sibeliuksenkadun kulmassa olevaa vanhaa Ehon taloa. Se on aivan ihana, Astala innostuu.

Eeva Astala sanoo innostuneensa arkkitehtuurista jo lapsena, kun koko perhe muutti paljon. Hän huomasi kiintyvänsä paikkoihin enemmän kuin paikkakuntiin. Eniten häntä kiinnostaa paikkojen henki, kokonaisuus.

– Pidän Hämeenlinnasta, sillä täällä on hyvä henki. Ihmiset ovat kiinnostuneita kotikaupungistaan ja arvostavat sitä. Täällä tapahtuu, Astala kehaisee.

Arkkitehtuuri on Eeva Astalalle paljon muutakin kuin seinät.

– Tärkeää on mittakaava ja valo, kokonaisuus, johon talo on rakennettu.

Taidekasvattaja on ollut monessa yhteisöllisessä hankkeessa mukana. Hän oli perustamassa esimerkiksi Bermuda Helsinki -ryhmää, joka tarjosi Kalasatamassa merikonttia kulttuuriprojekteihin. Hämeenlinnassa Astala vaikutti taustalla taskupuisto Vallin puiston syntymiseen.

Miten aktivistilta onnistuu pujottautuminen kulttuuribyrokraatin liiveihin?

– Yllättävän hyvin. Järjestötoiminnassa olen ehtinyt nyt olla mukana vähemmän, mutta muuten koen, että läänintaiteilijana voin vaikuttaa paremmin perusasioihin. HäSa