Kanta-Häme

Video: Taimen kutee nyt Kanta-Hämeessä – Vantaanjoessa meritaimenet nousevat jopa Riihimäelle asti

Hausjärveltä Helsinkiin virtaava Vantaanjoki on hyvä taimenjoki. Mereltä vaeltanut taimen kutee joessa lokakuussa.
Kari Stenholm on tehnyt työtä Vantaanjoen taimenten hyväksi jo 20 vuoden ajan. Kuva: Riku Hasari
Kari Stenholm on tehnyt työtä Vantaanjoen taimenten hyväksi jo 20 vuoden ajan. Kuva: Riku Hasari

Viikonlopun sateet ovat helpottaneet taimenen kutua Vantaanjoessa Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.

Joen pääuomissa virtaamat kutemiseen ovat olleet riittäviä koko lokakuun, mutta pohjaveden varassa olevissa puroissa vettä on ollut niin vähän, etteivät kalat ole nousseet.

– Vasta viikonlopun sateiden myötä virtaamat ovat riittäviä kaikilla Vantaanjoen yläjuoksun kunnostetuilla kutupaikoilla, Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm kertoo.

Stenholm on työskennellyt joen hyväksi jo 20 vuoden ajan. Jokeen on tehty kutusoraikkoja, jotta taimenille tulisi lisää hyviä kutupaikkoja.

Vantaanjoki sopii hyvin taimenelle

Taimenen kutuun sopivat parhaiten joen kynnyspaikat, joissa veden virtaus kiihtyy. Suvannoissa taimen ei kude, sillä soran sisälle talveksi haudattu mäti tarvitsee virtaavan veden kuljettamaa happea pysyäkseen elossa.

Suomenlahden parhaana taimenjokena tunnetussa Vantaanjoessa meritaimenet nousevat jopa Riihimäelle asti kutemaan. Taivalta kaloille tulee mereltä yli 80 kilometriä.

Taimen elää ja lisääntyy tyypillisesti pienemmissä uomissa kuin lohi. Vantaanjoen vesistössä taimenelle sopivia uomia on yhteensä noin 300 kilometriä, joista noin 200 kilometriä on vaeltaville meritaimenille avoimia.

– Suomessa yleinen ongelma on myös vesistöjen happamuus. Vantaanjoen vettä samentaa savi, joka neutralisoi veden happamuutta, Stenholm sanoo.

Jätevedet jopa maatalouden päästöjä vahingollisemmat

Vaikka Vantaanjoki on hyvä taimenjoki, korostaa Stenholm kuitenkin sitä, että jokea kohtaavat monet ongelmat.

Yksi niistä on salakalastus, jonka takia tässäkään jutussa emme voi kertoa tarkkaa sijaintiamme.

Muita joen kohtaamia ongelmia ovat esimerkiksi Vanhankaupunginkosken länsihaaran vesivoimalaitos ja verkkokalastus Vantaanjoen suun edustan merialueella Helsingissä.

Myös joenvarren asutuskeskusten jätevesipäästöt ovat kuormittaneet jokea. Jätevedestä johtuva happikato on jopa maatalouden päästöjä haitallisempaa, sillä se tappaa kalat nopeasti. Maatalouden päästöt eivät myöskään vaikuta jokiekosysteemiin yhtä merkittävästi, sillä rehevöitymisen lopputulos näkyy pääosin vasta meressä, jonne ne kulkeutuvat.

– 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa viranomaiset eivät edes suostuneet antamaan tietoja jätevesipäästöistä, koska sellaisia ei kuulemma ollut, Stenholm kertoo.

Päästöjä kuitenkin oli ja hän kaivoi itse tiedon niistä. Nykyään viranomaisetkin suostuvat yhteistyöhön.

Riihimäki vähentänyt päästöjään

Jätevesien ympäristölupamenettelyissä verrataan Stenhomin mukaan vain ravinnepäästöjä. Varsinainen ongelma on kuitenkin jäteveden aiheuttama jokiveden hapettomuus.

– Vaikka kaloja kuolisikin, niin lupaehdot täyttyvät, jos ravinnemäärät eivät ole ylittyneet. Tuleehan siitä moraalinen syyllisyys päästäjälle, mutta ympäristölupa ei ota siihen kantaa.

Omat ongelmansa aiheuttaa myös jokeen valuva hulevesi sekä valuma-alueen vaurioituminen, jossa asfaltoinnilta, rakennusten katoilta sekä maa- ja metsätalouden tehokkaasta ojituksesta tuleva sadevesi johdetaan suoraan jokeen. Sateilla vaurio saa joen tulvimaan. Tulvien jälkeen purot puolestaan kuivuvat niin, ettei virtaama ole riittävä.

Myös kaupunkien sekaviemärit ovat joen kannalta ongelmallisia, sillä sateilla hulevesi kuormittaa niitä, jolloin myös jätevettä saattaa tulvia jokeen sen mukana.

– Riihimäellä oli aiemmin paljon jätevesipäästöjä, mutta kaupunki on nyt saanut laajennerrua jätevedenpuhdistamoa ja eriytettyä sekaviemäreitä, jolloin myös jätevesipäästöt ovat vähentyneet.

Riihimäki oli Stenholmin mukaan aiemmin eniten jätevettä Vantaanjokeen laskenut kunta. Nyt tilanne on toinen, ja Riihimäen jätevesipäästöt ovat Stenholmin mukaan siedettäviä, mutta ne pitäisi saada loppumaan kokonaan.

– Jätevedenpuhdistamon puhdistuskapasiteetin lisääminen 50 prosentilla maksoi kuitenkin noin 20 miljoonaa euroa, se kertoo siitä kuinka vaikeaa päästöjen vähentäminen on.

Aiemmin kesällä Riihimäen ratapihaa uusittaessa joki siirrettiin uuteen uomaan. Silloin pelkona oli, että joen niskan ja rautatiesillan välille syntynyt korkeusero olisi muodostanut nousuesteen taimenille.

Stenholm kertoo, että kudun aikana virtaama paikassa on ollut riittävä ja taimenet ovat päässeet nousemaan kohti Erkylänjärveä.

Taimen kutee nyt

Vantaanjoen pääuoma on noin 100 kilometrin mittainen. Joki alkaa Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee Helsingin Vanhankapupunginlahteen.

Joki tunnetaan hyvänä taimenjokena. Joessa esiintyy paikallista taimenkantaa (Salmo trutta) sekä vaeltavaa meritaimenta (Salmo trutta morpha trutta). Meritaimen on taimenen ekologinen muoto, joka lisääntyy makeissa vesissä, mutta vaeltaa mereen kasvamaan.

Meritaimenen erottaa paikallisesta taimenesta Vantaanjoella etenkin suuremmasta koosta. Meritaimenet nousevat jokeen ensimmäisen kerran noin 60 senttimetrisinä, kun paikallinen kanta jää yleensä alle 50 senttimetrin mittaan. Seuraavilla nousuilla meritaimenet ovat saattaneet kasvaa jopa 80 senttimetrisiksi.

Taimen kutee virtaavissa paikoissa lokakuun aikana. Virtaavaan paikkaan haudattu mäti saa soran läpi virtaavasta vedestä happea, jolla se selviää talven yli.

Meritaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Tämän vuoden maaliskuussa merestä tai mereen laskevasta joesta laittomasti kalastetun taimenen lainmukaiseksi korvausarvoksi määrättiin 3260 euroa.

Arvo perustuu Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, kuinka kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella käytännössä tulee