Kanta-Häme

Taimenen poikaset varttuvat sorakasassa

Lähiviikkoina Epranojan pohjaan lapioidaan karkeaa soraa taimenten kutupaikoiksi. Epranoja on yksi Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoen ja sivupurojen tämän vuoden kunnostuskohteista.

– Virho on rakentanut Vantaanjoelle kutusoraikkoja jo yli kymmenen vuoden aikana. Taimenten luonnonlisääntyminen näyttää toimivan jo sen verran hyvin, että yhdistys luopui istutuksista jo vuonna 2008, kertoo Virhon Vantaanjokivastaava Kari Stenholm.

Vantaanjokeen laskevassa Epranojassa ja Käräjäkoskessa lisääntyy vanha, paikallisiin oloihin sopeutunut taimenkanta. DNA-tutkimukset ovat vahvistaneet, että taimenten perimä ei ole samaa kuin jokeen istutettujen.

– Joen omaa, vanhaa taimenkantaa tavataan myös Nurmijärvellä pienissä sivupuroissa. Vanhan taimenkannan risteytyminen istutettujen ja viljelylaitosten oloihin sopeutuneiden kantojen kanssa huonontaa perimää, joka on valikoitunut vanhalle kannalle pitkän vesistöön sopeutumisen aikana.

Joki ei tarvitse istutuksia

Vantaanjoen kunnostuksien tavoitteena on, että Vantaan taimenkanta lisääntyisi kokonaan luonnostaan eikä istutuksia enää tehtäisi lainkaan. Nyt Helsinki ja Vantaan kaupunki istuttavat alueellaan sekä pyyntikokoisia sekä vuoden tai parin ikäisiä taimenia.

Merivaelluksen tehneet taimenet ja ovat kuteneet ylimmillään 95 kilometrin päässä merestä Käräjäkoskella ja lohet 60 kilometrin päässä merestä Nukarinkoskella.

Suuri osa merivaellustaimenista kutee ensimmäisen kerran vasta yli 60 senttisinä, joten alamitan pitäisi Kari Stenholmin mielestä olla 65 senttiä, eikä tämän vuoden alusta voimaan tullut 60 senttiä. Kalamiesten on laskettava alamittaiset takaisin veteen.

Jätevedet rasittavat kalakantaa

Vantaanjoen lohikalakannan elvyttäminen ei onnistu yksin kutusoraikkoja ja poikaskivikkoja rakentamalla. Kari Stenholm painottaa, että myös joen ongelmia pitää vähentää.

Joen ja Suomenlahden Helsingin rantojen vettä pilaavat runsaat jätevesipäästöt.

– Riihimäen jätevedenpuhdistamo yksin päästää lähes puolet jätevesipäästöistä Vantaanjoen vesistöön. Vuonna 2012 päästöt olivat 37 000 kuutiota. Nurmijärvi on myös merkittävä kuormittaja. Riihimäen puhdistamon peruskorjaus toivottavasti parantaa tilannetta, mutta mahtaako kapasiteetti riittää?

Kari Stenholm korostaa, että Riihimäeltä on saatava pois ylivuotopaikka, joka laskee tulvatilanteissa täysin puhdistamatonta jätevettä Karoliinanojaan ja edelleen Vantaanjokeen.

Helsinki pilaa merivettä

Helsingin lohikaloille aiheuttamat ongelmat ovat omaa luokkaansa. Kari Stenholm kertoo kaupungin laskeneen edustalleen mereen vuonna 2012 noin neljä miljoonaa ja vuonna 2011 miljoona kuutiota puhdistamatonta jätevettä.

Jätevesiä pääsee biologisen puhdistuksen ohi Viikinmäen puhdistamolta ja kantakaupungin sekaviemäreistä.

Veden pilaantumisen lisäksi Helsingissä kaloilla on muitakin ongelmia.

– Verkkokalastuksen alkamisajankohtaa on nyt onneksi lykätty Kruunuvuorenselällä kahdella viikolla alkamaan syyskuun lopussa. Se saisi alkaa vieläkin myöhemmin, mutta aiemmin se alkoi parhaaseen meritaimenten ja lohien nousuaikaan.

Helsingissä vaelluskalojen nousua Vantaanjokeen haittaavat myös Vanhankaupunginkosken voimalaitos ja sen käyttö, jota pahentavat paikalliset kalastusjärjestelyt, vaikkakin niitä on Kari Stenholmin mukaan pikkuhiljaa paranneltu.

Vantaanjoen ongelmia ovat myös meriyhteyttä rajoittavat padot ja huonosti toimivat kalatiet, kuntien huonot hulevesijärjestelyt, valuma-alueen vakava vaurioituminen ojituksen ja rakentamisen takia sekä huono kalastuksen valvonta.

– Vantaanjoen vesistö on kuitenkin hiljalleen elpynyt kovan suojelutyön ja kunnostusten avulla yhdeksi Suomenlahden parhaista taimenjoista, Kari Stenholm toteaa. (HäSa)