Kanta-Häme

Taimenet testaavat Kutalanjokea

Kutalanjoki sai maanantaiaamuna uusia asukkaita, kun Vanajavesikeskus ja Hämeen kalatalouskeskus siirtoistuttivat jokeen 32 taimenta.

Taimenet olivat paikallisia, tämän kesän poikasia, jotka oli pyydystetty aiemmin aamulla.

– Tarkempi pyyntipaikka on salaisuus, toteaa Vanajavesikeskuksen ympäristökoordinaattori Heidi Kontio.

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen kertoo, että kalat tainnutettiin hetkeksi heikolla sähkövirralla. Näin ne saatiin pyydystettyä haaveihin. Operaatiosta ei aiheutunut kaloille haittaa, vaan ne uivat pirteästi uuteen kotiinsa.

Taimenten istutus on osa Kutalanjoen kunnostusprojektia. Viime vuonna jokeen tuotiin soraa ja tehtiin poikaskivikkoja.

– Kunnostuksessa on ajateltu sekä kaloja että asukkaiden virkistyskäyttöä, Kontio kertoo.

Projektiin on saatu rahoitus Pohjois-Savon Ely-keskukselta. Se on osa isompaa Yhdessä aalloilla -hanketta. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Mäskälän vesiosakaskunta ja Hämeenlinnan kaupunki.

Siirtoistutus on tapauksena ainutkertainen. Yleensä kalat istutetaan joko mätinä tai juuri kuoriutuneina. Kutalanjokeen haluttiin kuitenkin paikallisen kannan kaloja, joten siirto oli paras vaihtoehto.

Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan mukaan istutuksen onnistuminen tiedetään vasta aikaisintaan viiden vuoden päästä.

– Teemme ensi syksynä koekalastuksen, mutta luontaisesti lisääntyvän kalakannan syntymiseen tarvitaan vähintään viisi vuotta, Ranta selittää.

Kutalanjokeen päästetyt taimenet ovat vasta 7–9 senttimetrin mittaisia. Niiden tuleva koko määräytyy pitkälti olosuhteiden mukaan.

– Vaeltavat taimenet voivat olla jopa yli 10-kiloisia, mutta samanikäisissä kaloissa esiintyy valtavia eroja koon suhteen, Ranta kertoo.

Taimenien selviytyminen riippuu niiden sopeutumisesta puroon. Ranta kertoo taimenten olevan jo poikasina hyvin reviiritietoisia, joten niillä täytyy olla purossa tarpeeksi omia suojapaikkoja reviirien muodostukseen.

Taimenet jaetaan vaelluskäyttäytymisen perusteella meri-, puro- ja järvitaimeniin. Kyse on kuitenkin samasta lajista, jonka elintavat vain ovat muotoutuneet erilaisiksi. Kehityksen takana on evoluutio. Jos vaelluksella ilmenee ongelmia ja vaelluskanta kuolee, jää jäljelle kuitenkin se osa kannasta, joka ei vaella. Vaellusta voi rajoittaa myös mahdollisuuksien puute.

– Lähes kaikki etelän taimenet ovat niitä, jotka eivät vaella, koska täällä vaelluskelpoiset joet on usein padottu.

Kutalanjoki on ahvenvaltainen, mutta siitä löytyy myös särkeä ja madetta. Ahven ja made voivat syödä pieniä taimenia, mutta Ranta toteaa, etteivät petokalat ole taimenkannan suurin uhka.

– Vuoden alusta lähtien luonnossa syntyneet taimenet ovat olleet täysin rauhoitettuja. Istutetut taimenet tunnistaa siitä, että niiden rasvaevä on leikattu pois. Häsa