Taistelu tulevasta ratalinjauksesta kiihtyy – "Tämä on Hämeelle elämän ja kuoleman kysymys"

Kantahämäläisten jännitys tiivistyy pääradan eli Suomi-radan hankeyhtiöneuvottelujen alkaessa. Kohta väännetään tosissaan siitä, kulkevatko Tampereen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman väliset nopeammat junat aikanaan nykyisessä pääratakäytävässä vai uudella oikoradalla.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) vahvisti tiistain tiedotustilaisuudessaan, että ratalinjauksesta keskustellaan pian alkavissa osakassopimusneuvotteluissa. Linjausvaihtoehtoja punnitaan myös lähiaikoina tehtävässä esiselvityksessä.

Hämeenlinnalle, Riihimäelle ja koko Kanta-Hämeelle nykyisen pääradan vahvistaminen on suoranainen kohtalonkysymys. Isot kaupungit, etunenässä Tampere, ovat puolestaan toivoneet uutta suoraa ”tunnin junaa”, joka ohittaisi vanhan radanvarren paikkakunnat.

”Monen kysymysmerkin takana”

Kanta-Hämeen kansanedustajat kommentoivat tilannetta ristiriitaisissa tunnelmissa.

Tarja Filatovin (sd.) mielestä olennaista on, että valtio tulee vahvistamaan nykyistä päärataa budjettirahoitteisesti hankeyhtiöistä riippumatta.

– Hankeyhtiöiden kautta toteutettavat hankkeet ovat vielä monen kysymysmerkin takana. Suurin kysymysmerkki on, mistä löytyvät investointirahat ja riittääkö käyttäjäkapasiteetti nopeisiin juniin.

– En usko, että nopeat yhteydet ovat Suomen väkiluvulla kannattavia.

Johannes Koskisen (sd.) mukaan Suomen kalleimmasta väylähankekokonaisuudesta ei voida päättää vain hankeyhtiön osakassopimuksilla.

– Ratalinjaus vaatii maakuntakaavaa ja yksityiskohtaista kaavoitusta. Lisäksi eduskunnan budjettivaltaan kuuluu päättää paitsi suurten väylähankkeiden rahoituksesta ja toteuttamisesta myös suunnitteluvaiheesta. Kansanvallan pitää pelata tässä valtakunnan, maakunnan ja radanvarsikuntien tasolla. Hereillä ja aktiivisina on oltava joka portaalla.

Filatovin ja Koskisen mielestä Kanta-Hämeen radanvarsikuntien kannattaa joka tapauksessa hakeutua hankeyhtiöön, jotta valittavaan ratalinjaukseen päästään vaikuttamaan.

 

Lisää aiheesta: Kunnat eivät voi ostaa sikaa säkissä – Tunnin junan linjaus ratkaisee sen, kannattaako hankeyhtiöön lähteä mukaan

Maakunnan ohittaminen estettävä

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva Mirka Soinikoski (vihr.) arvioi, että nykyisen pääradan lisäraiteet voittavat oikoradan jo esiselvitysvaiheessa.

– Nopeat junat eivät voi ohittaa maakuntaa, piste.

Hän perää nykyistä pääratakäytävää puoltavia realistisia matkustajamääräarvioita ja huomauttaa, että VR:n tekemät heikennykset pudottivat kaukojunien henkilöliikenneosuutta ”keinotekoisesti” sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä.

Soinikosken mielestä kuntien maksuosuus suunnitteluvaiheesta on ”ok”, sillä ne hyötyvät pendelöintimahdollisuuksien parantumisesta. Uutta oikorataa ei kantahämäläisten kuitenkaan kannata lähteä rahoittamaan.

– Siinä tilanteessa Lentoradan kustannus-hyöty on arvioitava erikseen.

 ”Miten kunnat saavat rahansa takaisin?”

Lulu Ranne (ps.) pitää vain suunnitteluun rajoittuvaa julkisomisteista hankeyhtiötä huonona ja epäselvänä konseptina.

– Mikä on ansaintalogiikka? Miten kunnat saavat rahansa takaisin?

Ranne pelkää, että kunnat päätyvät loppujen lopuksi rahoitusvastuuseen myös rakentamisesta.

– Hallitusohjelman viittaukset Kuntien takauskeskukseen vihjaavat siihen suuntaan.

Ranteen mielestä ratalinjaus pitää ratkaista vasta valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka on tarkoitus valmistua ensi kesään mennessä. Hän itse pyrkii perussuomalaisten toiseksi edustajaksi suunnitelmaa valmistelevaan parlamentaariseen ryhmään.

Tulevaisuuspaketista irtoaisi rahaa

Timo Heinosen (kok.) mielestä Hämeenlinnan ja Riihimäen ohittava uusi oikorata olisi ”todella katastrofaalinen päätös Rinteen hallitukselta”.

– Siinä ei olisi mitään järkeä, eikä siitä tulisi koskaan kannattavaakaan. Valtion ei pidä missään tapauksessa tehdä tällaista päätöstä ja sivuuttaa samalla pääradan varren kuntia ja kaupunkeja.

Heinosen mukaan kokoomus aikoo tehdä omat esityksensä niin rahoituksesta kuin ratalinjauksestakin. Puolue haluaisi varata hankeyhtiöille kaksi miljardia euroa valtion omaisuuden myyntituloilla rahoitettavasta kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestointipaketista.

– On tärkeää, että valtio on tässä vetovastuussa niin kuin on puhuttu.

”Hirveä skenaario”

Sanni Grahn-Laasonen (kok.) näkee, että tuleva raidelinjaus on Hämeelle ja maakunnan tulevaisuudelle ”elämän ja kuoleman kysymys”.

– Jos junat ohittavat Hämeen, jäämme syrjään. Se on hirveä skenaario.

Grahn-Laasonen on tyytyväinen siihen, ettei Marin jättänyt päärataa tyhjän päälle. Hän kuitenkin ihmettelee, aikooko hallitus todella varata jättihankkeille pelkkiä suunnittelurahoja ja jättää varsinaisten investointien rahoittamisen tulevien hallitusten murheeksi.

– Toivottavasti aikailu ei johda EU-rahoituksen menettämiseen. Se tulisi erittäin kalliiksi, Grahn-Laasonen toteaa.

Kunnille melkoinen maksutaakka

Päivi Räsäsen (kd.) mielestä kuntien ei pidä sitoutua hankeyhtiöön ennen varmuutta siitä, millaista ratalinjausta sen avulla edistetään.

– Olisi järjetöntä ryhtyä rakentamaan uutta oikorataa nykyisen pääratakäytävän vahvistamisen sijaan.

Hän on pettynyt siihen, ettei hallitus ole saanut aikaiseksi konkreettisempaa ja ripeämpää suunnitelmaa pääradan parantamiseksi.

Räsänen pitää hankeyhtiön osakkaiksi lähteville kunnille lankeavaa maksutaakkaa erittäin suurena.

SDP:n Koskisen mielestä kuntien osuutta voisivat lentokenttäyhtiö Finavian ohella vähentää jotkut muutkin julkisomisteiset toimijat, esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt.

– Hämeenlinnan osalta kannattaisi selvittää myös teollisuusyritysten kuten SSAB:n yhteistyö- ja osallistumismahdollisuuksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ei vastannut Hämeen Sanomien kysymyksiin. _HÄSA