fbpx
Kanta-Häme

Taistelupelastajan erikoiskoulutus kiinnostaa

Varusmieskoulutukseen tämän vuoden alusta mukaan otettu taisteluensiapukoulutus kiinnostaa sekä varusmiehiä että reserviläisiä. Koulutus on osa maavoimien taistelutavan uudistamista.

Hattulassa Panssariprikaatissa perjantaista sunnuntaihin jatkuvalle maanpuolustuskoulutuksen MPK Ilves 2015 -harjoituksen taistelupelastajakurssille osallistuu 27 koulutuksesta innostunutta.

– Reserviläiset ovat olleet kauhean kiinnostuneita. Tunkua olisi enemmän kuin pystymme kursseja järjestämään, kertoo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n taisteluensiapukouluttaja Aarne Astrén.

Mielenkiinnosta mukaan lähti myös tammelalainen 30-vuotias yrittäjä ja toimitusjohtaja Timo Kallio.

– Tämä on uusi, kiehtova juttu. Koulutus antaa paljon uusia toimintamalleja, joilla henkilö saadaan nopeasti evakuoitua ja varmistettua hänen henkiinjäämisensä. Jokaisen täytyisi osata nämä taidot kentällä. Halusin tulla parantamaan omia taitojani.

Aarne Astrén kuvailee taistelupelastajan sijoittuvan taistelijan ja terveydenhuollon ammattilaisena toimivan lääkintämiehen väliin.

– Taistelupelastajille ei ole mitään aikaisempaa koulutusvaatimusta. Varusmieskoulutuksessa joka ryhmästä koulutetaan erikoiskoulutuskauden aikana yksi halukas ja kyvykäs jääkäri taistelupelastajaksi, eikä hän syrjäytä joukkueen lääkintämiestä.

– Reserviläisiä koulutetaan rahojen ja resurssien rajoissa, Astrén kertoo.

Taistelupelastajakoulutusta annetaan erityisesti maavoimien joukoille, myös Panssariprikaatissa.

Koulutus on syntynyt tarpeesta.

– Uuden taistelutavan mukaan joukot toimivat hajautettuna entistä laajemmalla alueella. Ulkomaan kokemusten mukaan tämän hetken vammatyypit ovat näyttäneet, että on tarvetta yhteen väliportaaseen evakuointiaikojen ja -matkojen pitkittyessä, MPK:n taisteluensiapukouluttaja Aarne Astrén kertoo.

Ensihoitaja-lehden (3/2014) mukaan lääkintävoimavarojen laadun ja määrän määrittelyssä on vaatimuksena niin sanottu 10–1–2-periaate.

Se tarkoittaa, että verenvuotoa hillitsevä ensihoito on aloitettava 10 minuutin kuluessa haavoittumisesta, ja tähän rakoseen taistelupelastajat sijoittuvat. Yhden tunnin sisällä on voitava aloittaa yleislääkärin antama ensihoito, ja viimeistään kahden tunnin sisällä on aloitettava henkeä pelastava kirurginen ensihoito.

Taistelupelastajan on osattava ensiaputoimina paineilmarinnan puhkaiseminen, hengitysteiden varmistaminen, nenänieluputken asentaminen, kipulääkkeen anto, avoimen rintavamman peittäminen, verenvuodon tyrehdyttäminen verta hyydyttävällä aineella ja potilaan pitäminen lämpimänä.

– Taistelupelastaja parantaa potilaan selviytymistä huomattavasti. Tämän jälkeen potilas yritetään siirtää lääkintämiehen hoiviin pelastuspisteeseen, Aarne Astrén sanoo.

Jokaisessa ryhmässä on yksi taistelupelastaja ja yksi lääkintämies. HÄSA

 

 

 

Menot