Kanta-Häme

Taitava puhe puhuttaa

 

Björn Wahlroos ottaa kantaa ja sen jälkeen media puhuu siitä monta päivää. Timo Soini tunnustetaan taitavaksi puhujaksi yli puoluerajojen. Hän sanoo pari sanaa ja koko Suomi toistaa hänen sanojaan.
 
Wahlroos ja Soini ovat hyviä puhujia, sillä he osaavat ottaa rohkeasti kantaa.
 
– Yleensä suomalainen puhuja ei uskalla ottaa kantaa. Suomi ei ole tunnettu maana, jossa puhetaito olisi korkealla tasolla. Tälle asialle on syytä tehdä jotakin ja sille voidaan tehdä paljonkin, sanoo puhekouluttajaksi ryhtynyt hämeenlinnalainen teologi Antti Mustakallio.
 
Jotta suomalaisten puhetaito paranisi, Mustakallio järjestää kesäkuun puolivälissä Hämeenlinnan Verkatehtaalla Retoriikan kesäkoulun. 
 
Suomessa unohdettu taito
 
Yksi tapahtuman puhujista on ammattipoliitikko Timo Soini, joka ei tällä kertaa puhu politiikkaa. Sen sijaan Soini kertoo oman elämänsä kautta, miten hänestä tuli puhuja.
 
– Suomessa puhetaito on vähän unohdettu, Mustakallio muotoilee. 
 
– Tässä on syy Retoriikan kesäkoulunkin järjestämiseen. Puhetaitoa on oikeasti tilaisuus kehittää.
 
Mustakallion mukaan hyvällä puhujalla on oltava sanottavaa. Puhujan on mietittävä, mitä hän tahtoo saada aikaiseksi. Usein puhuja ei ole tehnyt itselleenkään selväksi asiaansa. 
Toiseksi puhujan on tiedettävää, kenelle puhuu. 
 
– Monet puheet – ja myös kirjoitukset – kaatuvat tähän. Asia on ollut hyvä, mutta viesti menee kuulijalta ohi, jos tämä ei ymmärrä, mistä puhutaan. 
 
Muut hyvän puheen ominaisuudet ovat Mustakallion mukaan vähemmän tärkeitä kuin kaksi ensimmäistä. Toissijainen onnistumisen edellytys on, että puhe on viihdyttävä, mukaansatempaava, innostava. 
 
– On tietenkin myös puheita, joiden ei ole tarkoituskaan olla viihdyttäviä. Ajatellaan vaikkapa muistopuhetta hautajaisissa. 
 
Taitava avaa kuulijan korvat
 
Jos puhujalla ei ole sanottavaa, eikä hän ole ottanut huomioon kuulijakuntaansa, ei puhe onnistu tavoitteessaan. Kuulijat sulkevat siltä korvansa.
 
Puhe voi kaatua myös siihen, että se on liian pitkä tai rakenteeltaan puuduttava. Puhuja saattaa puhua kuin itselleen, eikä kuulijoille. Hyvä puhuja herättelee välillä yleisöään vaikkapa hyvällä vitsillä.
 
Vielä 1800-luvulla Suomessakin on ollut yliopistossa retoriikan opetusta. Meillä ei kuitenkaan ole sellaista puhetaidon perinnettä kuin muualla maailmassa. Mustakallion mukaan retoriikan taitoa on syytä kehittää, koska kansainvälistymisemme etenee. 
 
– Meidän pitää pärjätä kansainvälisissä keskusteluissa ja vaikuttamistilanteissa. 
Retoriikan kesäkoulu on tarkoitettu erityisesti yrittäjille, yritysjohtajille, päättäjille ja politiikassa toimiville. Yrittäjällä voi olla erinomainen tuote, poliitikolla erinomainen aate ja johtajalla kirkas strateginen visio. 
 
Mutta muutosta ei ole odotettavissa, jos näitä ei saa vakuuttavasti välitettyä eteenpäin siten, että muutkin niistä innostuvat. 
 
– Liike-elämän yrittäjät ja johtajat tarvitsevat vaikuttamisen taitoja, koska yritystoiminta on myyntiä ja vaikuttamista. 
 
Sivistysmaissa yhä osataan
 
Antiikista periytyvä retoriikan perinne elää ja voi hyvin monissa sivistysmaissa. Antiikin ajan Kreikassa ja Roomassa puhetaito oli arvossaan. Silloin kehitettiin huippuunsa teoria siitä, mitä on vaikuttava ja vakuuttava puhe. 
 
– Se johtuu siitä, että antiikin Kreikka ja Rooma olivat suullisia kulttuureja. Asiat hoidettiin suullisesti. Löysin antiikin retoriikan ja sen, että sen opit on sovellettavissa nykypäivään, Mustakallio kertoo. 
 
Yhtenä hänen kiinnostuksensa herättäjänä oli puhetaidon opettaja, teologian tohtori Juhana Torkki. Miehet jakoivat yliopistolla työhuoneen ja keskustelivat puhetaidosta. 
 
– Torkki on kysytty poliittisen puheen kommentoija mediassa. Hän esimerkiksi kommentoi MTV3:n uutisissa hihamerkkikeskustelua ja Helsingin Sanomissa presidenttiehdokkaiden puheita. 
 
Verkatehtaalla kesäkuussa hän antaa tapahtumalle suunnan puhumalla aiheesta Miten voi kehittyä puhemestariksi. Muutkin puhujat ovat alojensa tunnettuja asiantuntijoita. (HäSa)