Kanta-Häme

Taiteilua markkinavoimien ehdoilla

Oletko koskaan ajatellut ostavasi taidetta, kun lastaat ruokatarpeita kärryyn kaupassa? Siinä on kysymys, jota graafinen suunnittelija Mika Wist on miettinyt pitkin uraansa.

– Olen myynyt taiteilijasieluni pimeille markkinavoimille jo viime vuosituhannella. Kaikkea on tehty: aseita, tupakkaa, bensiiniä ja pikaruokaa, Wist nauraa.

Kysymys on pyörinyt graafisen suunnittelun teollisuuden ympärillä vuosikymmeniä. Wistin päätelmä on, että hän on taiteilija – ehkä.

– Tuotepakkaukset ovat kertakäyttöistä pop-taidetta. Ne heijastelevat historiallisia referenssejä muokattuna tämän päivän tarpeisiin.

Toisinaan pakkauksista tulee ikoneja. Jokainen tunnistaa Heinzin tölkin, vaikka ei olisikaan maistanut papuja tomaattikastikkeessa.

Tuotepakkaukset Suomessa ovat usein kuitenkin yllätyksettömiä. Se on etukorttikansan vika.

Suomalainen muotoilu on maailmalla nosteessa, mutta se ei näy rohkeutena kulutusvalinnoissa. Radikaali uudistus ulkoasussa saattaa saada kuluttajat vieroksumaan tuotetta.

– Olemme kuluttajina tylsiä, minkä vuoksi myös valmistajat haluavat hissutella sukkasillaan. Kulutushyödyke ei saa olla liian koristeltu. Ennemmin saan pyyntöjä, ettei saa tehdä kalliin näköistä.

Esimerkiksi maito on värikoodattua: sitä on vaaleansinistä, sinistä ja punaista.

– Tylsempää tuotetta ei löydy. Tarvitsee mennä vain Ruotsiin, niin jopa maitotölkit ovat mielenkiintoisia. Meillä on täällä Arkimaito, Wist vertaa.

Wistin mukaan Suomessa on kuitenkin menossa kuluttajapakkausten reivaus.

– Tällä hetkellä reilu meininki eli informatiivisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys ovat trendi.

Wist on vastannut pitkään Olvin oluiden ulkoasusta. Tunnetuimpia ovat eversti Johan August Sandelsin hahmoa ylistävät oluet mehevine tarinoineen.

Pakkausten hahmo mukailee Suomen sodan aikaista puupiirrostyyliä. Suurimmasta osasta tarinoita ovat vastanneet maan parhaat copywriterit, mutta muutama tarinoistakin on Wistin käsialaa.

– Osa niistä on täysin keksittyjä, joissakin on todellisuuspohjaa.

Idean tuotteen ulkoasuun voi saada mistä tahansa.

Kuten Wistin olohuonetta koristavasta, sodissa Suomen armeijan käytössä olleesta Maxim-konekivääristä. Tuntematon sotilas -oluttölkin vihreä ja tölkin ”naarmut” on kopioitu aseesta.

Sandelsia varten Wist vietti pitkiä päiviä Kansallisarkistossa tutustuen sotapäällikön kirjeenvaihtoon ja tutkien aikakauden univormujen tyylejä.

Myös historialliset tyylisuunnat – oli kyse sitten taiteesta tai arkkitehtuurista – ovat työssä tärkeitä.

– Juuri nyt on tekeillä art decoon pohjautuva uuden hotellin graafinen ilme.

Wist on suunnitellut myös Michelin-tähden saaneen ravintola Olon visuaalisen ilmeen.

Viime syksynä julkaistuun puolisonsa Maritta Lintusen kirjaan Hulluruohola Wist askarteli ulkoasun leikkaa–liimaa -tekniikalla vanhan tietosanakirjan kansiin.

– Hämeenlinnassa on todella hyviä antikvariaatteja, joista löytää teoksia moniin tarpeisiin.

Seitsemän vuotta freelancerina työskennellyt Wist valmistui Mainosgraafikoiden koulusta (nykyisin osa Markkinointi-instituuttia) kesken laman 1994.

– Minulla kävi tuuri, pääsin suoraan mainostoimistoon töihin. Myöhemmin kiersin kaikki parhaat toimistot.

Yrittäjäksi ryhdyttyään Wist on erikoistunut yhä tiiviimmin ruokaan ja juomaan.

– Kapealle sektorille keskittyessä sana osaamisesta etenee asiakkaalta toiselle.

Ei ole tavatonta, että asiakas ihmettelee, miten kauan työn tekemiseen on mennyt ja mikä yksinkertaiselta näyttävässä ulkoasussa maksaa. Se ”jokin” on intuitio.

– Luova prosessi ottaa aina aikansa. Kokemuksen myötä intuitio kehittyy, ja yhä useammin se ensimmäinen idea on paras. HäSa

Päivän lehti

9.4.2020