Kanta-Häme

Takaisin perusasioihin

Lammilla, Hakkalan koulun kuvaamataidon tunnilla kahdeksasluokkalainen Santeri Öling ottaa ystäviensä kanssa kameran ja vinkkaa vieressä seisovalle resurssiopettajalle.

– Jarmo hei tule, me tarvitsemme sinua, Öling sanoo.

Poikien tehtävänä on kuvata video ja lopuksi editoida siitä kelvollinen esitys.

Resurssiopettaja Jarmo Vaara lähtee kolmen pojan perään käytävälle. Hänen tehtävänään on auttaa ja tukea oppitunnin varsinaista opettajaa, kun tarvetta on.

Tällä kertaa Vaara on kuitenkin sivuhenkilönä poikien kuvaamassa videossa. Pojat esittävät epäilyttäviä aineita kauppaavia koululaisia, ja Vaaran osaksi lankeaa toruvan opettajan osa.

Kohtaus käynnistyy.

– Ei minun koulussani, pojat! Vaara lausuu repliikkinsä, kun hän saa kohtauksessa pojat kiinni itse teossa.

Repliikki tulee vakuuttavasti – Vaara nimittäin on jo eläkkeelle siirtynyt Lyseon lukion rehtori. Kaiken lisäksi Vaaralle myönnettiin joulukuussa Hämeenlinnan kaupungin sekä Lyseon lukion entisten oppilaiden anomuksesta opetusneuvoksen arvonimi.

Ja nyt hän on lammilaisen yläkoulun apuopettajana.

”Siinä taas ollaan”

Jarmo Vaara ehti olla noin 34 vuotta opettajana, kun hän siirtyi eläkkeelle.

Jyväskylän yliopiston opintojen jälkeen Vaara aloitti opettajana Kinnulassa, Lestijärven koulussa vuonna 1980. Hänen pääaineenaan oli yliopistossa ydinfysiikka, ja puolet työurastaan hän on viettänytkin matemaattisen aineiden opettajana.

Hämeenlinnaan Vaara muutti 1980-luvulla, kun hänestä tuli aineenopettaja nykyiseen Ahveniston kouluun.

Vuonna 2000 hänet valittiin Hämeenlinnan aikuislukion rehtoriksi. Vuonna 2013, kun Lukioliikelaitos Tavastia perustettiin, hänestä tuli myös Lyseon lukion rehtori.

Tästä virasta hän siirtyi eläkkeelle keväällä 2014. Sitten hän siirtyi takaisin töihin.

– Olin eläkkeellä Kaurialan lukiossa sijaisena, ja lisäksi pidin vankilassa oppitunteja, Vaara sanoo.

Viime syksynä hän näki internetistä, että Hakkalan koulussa oli resurssiopettajan tehtävä avoinna. Resurssiopettajat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituksella palkattuja opettajia, joiden tarkoituksena on helpottaa opettajien työtä.

Jos ryhmäkoot ovat suuria tai jos oppilaat ovat vilkkaita, resurssiopettaja auttaa. Vaara ei kertomansa mukaan ”juuri sen kummemmin ajatellut” paikan hakemista.

– Siinäpä sitä taas ollaan. Ajattelin, että ei tähän työhön ole varmaankaan montaa hakijaa. Soitin ja kyselin, mikä tilanne on ja laitoin sitten hakemuksen, Vaara kertoo.

Jotain hyvää tehtävänä

Hakkalan koulun ja Lammin lukion rehtori Esa Kähkönen arvelee, että Vaara on Suomen ainoa opetusneuvos, joka on tällä hetkellä resurssiopettajana.

Minkä takia Vaara halusi palata opetushierarkian alimmalle portaalle sen jälkeen, kun hän on jo kerran jäänyt eläkkeelle?

– Sen kun tietäisi. Ei minulla muita perussyitä ollut kuin se, että vaimoni on vielä puolitoista vuotta töissä. Ajattelin, että onhan tässä vielä jotain hyvää tehtävänä, Vaara toteaa.

Vaaran päivät ovat melko pitkiä opettajalle, mutta hän välttyy tuntien suunnittelemiselta. Viikossa hän on läsnä liki 30 oppitunnilla matematiikasta ruotsiin.

Nyt hän on osa muutaman pojan kuvaamataidon työtä.

– Tässä tarvitaan sopeutumista ja pitkää pinnaa, hän tiivistää. (HäSa)