Kanta-Häme

Takaumissa taiteilijan juuret

Outi, 2 vuotta ja 6 kuukautta, heräsi varhain maaliskuisena aamuna mummilassa lämpimän peiton alla askeliin ja ääniin. Joku tuli ja sytytti kamarin suureen kaakeliuuniin hyvistä haloista tulen. Tulen valo ja uunin verkko tekivät liikkuvia kuvioita seinille ja kattoon.

– Ei minulle sen jälkeen uni tullut. Makasin kiltisti hiljaa paikallani ja katselin. Se on varhaisin muistoni, ja siitä asti olen kiinnittänyt huomiota valoon ja sen luomiin muotoihin, kertoo forssalainen tekstiilitaiteilija Outi Silfvenius.

Silfvenius on rakentanut Forssan museoon Jatkokertomus-näyttelyn, joka jatkaa omaelämänkerrallisten näyttelyiden sarjaa.

Sarjasta on nähty Puolet elämästä vuonna 2010 ja Sinisen talon vuodenajat 2011 Forssan museossa, Lapsuuden valtava voima Glimsin talomuseossa Espoossa 2012 ja Vuosien ajat – elämää kaikki Forssan Vinkkelissä 2013.

Näyttely koostuu eri tekniikoilla ja materiaaleilla tehdyistä töistä, uusista ja vanhoista, luonnoksista ja loppuunsaatetuista. Näyttely elää ja muuntuu aiempien näyttelyiden tavoin.

– Kotona on noin 2000 luonnosta, joten en tiedä itsekään mitä kaikkea täällä on elokuun lopussa.

Näyttelyissään hän käy läpi elämäänsä ja itselleen tärkeitä aiheita takaumien kautta. Ne ovat Silfveniukselle nykyhetkestä menneisyyteen ulottuvia juuria.

Muutamat varhaislapsuuden vuodet jatkosotaa paossa isovanhempien talossa Savon Haukivuorella avasivat hänelle kätevän ja tekevän maalaistalon elämän.

Suuressa tuvassa syntyivät puhdetyöt, ja käsityöläiset kulkivat talosta taloon tekemässä töitään. Utelias Outi seurasi silmä kovana sivusta ja kuunteli samalla aikuisten tarinat.

– Koen olevani maalaistalon tyttö, vaikka kotini oli Helsingissä ja Espoossa kaupungissa. Suurin haaveeni oli oppia kutomaan kangas, hän muistelee.

Silfvenius hakeutui ensin graafikon opintoihin taideteolliseen oppilaitokseen ja pian harjoitteluun Sokoksen tavaratalon piirtäjäksi. Siellä hän tapasi tulevan aviopuolisonsa, ja oma ura katkesi pian kotiäitiyteen.

Neljännen lapsen jälkeen hän palasi opintojen pariin Taideteollisessa korkeakoulussa, missä hän paneutui tekstiiliin.

Elämä kuljetti Silfveniuksen Forssaan 1975 marraskuussa: töihin Finlaysonin Forssan ateljeehen painettujen sisustuskankaiden suunnittelijaksi. Vanha tehdasmiljöö ja mielenkiintoiset työmahdollisuudet saivat hänet jäämään. (HäSa)

Jatkokertomus Forssan museon aulagalleriassa 24. elokuuta asti. Avoinna ti–to klo 12–18, pe–su klo 12–16.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic