Kanta-Häme

Talonrakennus kuin Legoilla leikkimistä

Ympäristöministeriön mukaan uusien rakennusten tiukentuvat energiatehokkuuskriteerit etenevät kuin juna.

Ministeriön kaavailujen mukaan uusia pykäliä olisi tarkoitus soveltaa jo vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin, ensin julkiseen rakentamiseen ja sitten muuhun.

– Asetukset lähtevät lausunnolle tänään perjantaina tai viimeistään ensi maanantaina. Rakennusalalla on vuosi aikaa sopeutua uusiin määräyksiin, ja mielestäni siihen pystytään ihan helposti, sanoo ministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.

Taustalla on EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuusvaatimuksista. Sen mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä on myös laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla.

Rakennusneuvos Lehtisen mukaan Suomessa ei edellytetä kovin suurta teknologiahyppyä, jotta vaatimukset täyttyvät.

– Ei itse asiassa hyppyä ollenkaan. Suomessa osataan jo rakentaa näin, sillä vaatimukset olivat jo ennestään hyvin lähellä EU:n edellyttämää tasoa.

Hän uskoo, ettei lausuntokierroksella ilmene enää vastustusta.

– Asiat on käyty lävitse huolella jo luonnosvaiheen kuulemiskierroksella. Tässä ei ole mitään dramaattista tapahtumassa, Lehtinen vakuuttaa.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on kuitenkin kuultu. Esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton edustaja on kritisoinut asetusesityksiä siitä, etteivät ne ota tarpeellisella tavalla huomioon laadullisia innovaatioita, eivätkä painota rakennusten kestävyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia, vaan painottuvat pelkästään energiatehokkuuteen.

Kiristyvät vaatimukset näkyvät rakennustyömailla muun muassa uusien tekniikoiden ja materiaalien käyttöönottona. Esimerkiksi Sampo III:n alueella Kolttoskujalla rakentuu paraikaa omakotitalo Neopor-harkoista, eli mikroskooppisilla grafiittihiutaleilla vahvistetusta styroksista.

– Olen 25 vuotta työskennellyt kirvesmiehenä ja uskallan sanoa, että tämä on ekologisesti ja taloudellisesti ihan huippu tapa rakentaa, hehkuttaa kolmen kilon painoista Neopor-elementtiä kädessään heilutteleva Mika Mäkelä.

Mäkelän mukaan materiaalista on helppoa ja siistiä rakentaa.

– Jos on joskus Legoilla rakentanut, osaa tehdä talon! Roskaa tältä työmaalta on kertynyt ehkä viiden jätesäkillisen verran.

Lämpöä erinomaisesti eristävät harkot pätkitään sopivaan mittaan sahalla ja kasataan päällekkäin. Kun seinä on pystyssä, sen sisään valetaan betoni.

– Rakenne eristää lämpöä lähes täydellisesti, se on kuin kylmä- tai lämpölaukku. Home ei tartu harkkoon, ja talo on lähes ikuinen, Mäkelä kertoo.

Uutta materiaalia tuo maahan hyvinkääläinen Thermotalo. Toimitusjohtaja Jorma Vilmusenaho uskoo, että tuote lyö läpi varsinkin pienien ja keskisuurten rakennusliikkeiden tuotannossa.

– Lähdemme liikkeelle ruohonjuuritasolta, mutta myös esimerkiksi Järvenpään ja Hämeenlinnan kaupungit ovat osoittaneet mielenkiintoa asiaan. HäSa