Kanta-Häme

Talosta tuli taloudellinen tuska

Ei teillä ole mitään hätää, jos ei tule avioeroa.
Muistan vieläkin nämä lohduttavat sanat, kun kauhistelin omakotitalon rakentamisesta koituvaa vaivaa ja siihen tarvittavaa isoa pankkilainaa.
Vanhemman talon ostaminen ja remontointi olisi tuntunut itsestä houkuttelevammalta ja turvallisemmalta ratkaisulta, mutta lopulta yhdessä päätettiin hankkia tontti ja rakentaa.
Viitisen vuotta sitten asuntolainan hankkiminen oli vielä leikkiä nykytilanteeseen verrattuna. Molemmilla oli vakituiset työt, takaajia löytyi ja edellisen asunnon myynti oli kerryttänyt pesämunan rakentamista varten. Oltiin terveitä ja keskituloisia. Kun talo oli valmis ja laina käytetty, järjestyi pihan laittamista varten vielä oma pieni lainansa.
Siitä piti tulla koti loppuiäksi, unelmien talo. Oma piha, lapsille omat huoneet, tilaa olla ja harrastaa. Sitten kävi niin kuin ei pitänyt koskaan käydä. Tuli asioita, joiden yli ei pääse. Tuli avioero. 
Kummallakaan ei ollut varaa lunastaa taloa itselleen. Pantiin talo myyntiin. 
 
 
 
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen sanoo, että pariskunnilla pitää olla unelmia. Eri asia on, voiko ne kaikki saavuttaa ja millä aikataululla. 
 
Mielikuvat ja muiden tekemiset luovat perheille paineita – onnellisen perheen elämään kuuluvat tietynlainen koti, autot ja muut systeemit.
 
– Pitäisi vain istua alas ja miettiä, mitä oikeasti pystyy toteuttamaan ja mihin on varaa.
 
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tietty varovaisuus on hyväksi ja tarpeen, Korpinen sanoo.
 
Taloudellinen epävarmuus näkyy perheasiainneuvottelukeskuksen asiakkaissa, mutta mitenkään erityiseksi ongelmaksi taloushuolet eivät ole vielä nousseet. 
 
– Taloudelliset asiat ovat aina osa erovyyhtiä ja hankalia tilanteita on aina. Taloudelliset muutokset vaikuttavat parisuhteeseen ja lisäävät ristiriitoja. 
 
 
 
 
Myyntihinta teki kipeää. Summa oli huomattavasti pienempi kuin se, mitä rakentamiseen oli syydetty. Lainaa oli lyhennetty huomattava summa liki viiden vuoden aikana, mutta velkaa oli vielä paljon jäljellä. 
Tajusimme, että jos saisimme talon myytyä pyytämällämme hinnalla, molemmille jäisi välityspalkkioiden jälkeen vain pieni pesämuna. Kymmeniä tuhansia euroja taivaisiin. Hirvittävä hinta kaikesta vaivasta ja eripurasta. Ainoa lohtu oli, että selviäisimme kuivin jaloin – jos talo menisi kaupaksi.
 
 
 
 
Hämeenlinnassa tietynlainen kupla alkoi Asuntomessuista vuonna 2007. 
 
Hyvät kaupat -kiinteistövälityksen kiinteistönvälittäjän Tuuli Arposen mielestä messujen jälkeen asuntomarkkinat vääristyivät ja muuttuivat koko seudulla.
 
– Noihin aikoihin nuoret rakensivat hulppeita taloja lainarahalla, kertaa Arponen.
 
Nyt ilmassa puhaltavat erilaiset tuulet. 
 
Isot ja kalliit talot eivät mene välttämättä kaupaksi yhtä hyvin kuin ennen, vaikka sijaitsevat hyvällä paikalla. Omistajat ovat rakentaessaan olleet varmoja, että hyvästä talosta saa aina omansa pois. 
 
Kohtuullisen hintaiset- ja kokoiset talot löytävät vielä ostajansa, mutta isompien ja kalliimpien talojen myyntiajat venyvät. Ei tarvitse kuin vilkaista myynti-ilmoituksia, niin huomaa, että isoja yli 300 000 euron kohteita on myynnissä paljon ja ne ovat olleet kaupan jo pitkään. Asuntomarkkinoilla kiinnostus kohdistuu edullisempiin kohteisiin. 
 
Tuuli Arposen mukaan myyntiajat ovat pidentyneet entisistä hyvistä ajoista. Kohteita joudutaan jopa myymään niin, etteivät myyjät saa omiaan pois, sillä myynnillä on kiire elämäntilanteen vuoksi.
 
– Ensin yritetään saada hieman voittoa, sitten oma pois, mutta tästäkin joudutaan välillä tinkimään, Arponen sanoo.
 
Ostajat haluavat nyt kohtuullisia asuntoja. Sellaisia, jotka menevät hyvin kaupaksi, jos elämäntilanne niin vaatii.
 
– Ihmiset katsovat ostotilanteessa erittäin tarkkaan. Hukkatilaa ei haluta. Iäkkäämmät ihmiset vaihtavat herkästi pienempään asuntoon, kun tilantarve vähenee.
 
 
 
Nyt talo on ollut vuoden myynnissä. 
Alkuperäinen pyynti oli liian korkea, mutta ei talon hintaa alhaisemmaksikaan halunnut alussa pudottaa, niin paljon tappio kirveli. Nyt hintaa on pudotettu muutamaan otteeseen. Kävijöitä on ollut, mutta tarjousta ei ole tehty. 
Välittäjiltä on kuultu, miten ihmiset ovat muuttuneet varovaisiksi. Omakotitalot menevät hitaasti kaupaksi ja meidänkaltaisiamme on paljon. 
Pankit ovat kiristäneet nyörejään, isoa lainaa on vaikea saada. Kuulemma ne, joilla olisi rahaa, odottavat, että asuntojen hinnat putoaisivat edelleen. Tuntuu pahalta. Tunkiolle olisi pyrkyä.
Avioero on ollut voimassa jo jonkin aikaa. Silti yhteinen omaisuus pitää meidät vielä eräällä tavalla naimisissa.
Oma elämä on jumissa. Omaa pientä asuntoa ei voi etsiä ennen kuin vanha on myyty. Koska saman katon alla asuminen on eron jälkeen mahdotonta, on toinen meistä muuttanut vuokralle. 
Pitkään yritimme lyhentää asuntolainaa, elää ja maksaa toisen asunnon vuokraa ja kuluja. Sitten tuli stoppi. Rahat yksinkertaisesti loppuivat, stressi kävi liian suureksi. Pankin kanssa saatiin asiat neuvoteltua, ja lainat on nyt pudotettu koroille, tosin kahden asunnon kuluissa on maksamista. Laina kummittelee mielessä jatkuvasti. 
 
 
 
 
Kansalaisten maksuvaikeudet ovat kasvaneet. Maksuhäiriöitä oli finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 Suomessa 290 000 henkilöllä. Viime vuonna maksuhäiriömerkintä löytyi jo 360 000 kansalaiselta. 
 
– Kyllä näissä on hirveä kasvuvauhti, kommentoi Etelä-Hämeen osuuspankin pankinjohtaja Janne Vaittinen.
 
Tilanne näkyy pankeissa, koska maksusuunnitelmien muutospyyntöjä tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Tilastot puhuvat suoraa kieltä siitä, että ihmisten oman talouden hallinta on karannut käsistä. Syitä siihen on monia – lisääntynyt työttömyys, lomautukset, velkaantuminen. 
 
Kun velkaantuneisuus on lisääntynyt, samaan aikaan maksukyky on heikentynyt. 
 
Vaittinen nostaa esille paljon puhutun kehysriihen, jossa rokotetaan kovalla kädellä keskituloisia ja vähävaraisia. 
 
– Ihmisten maksukyky ei parane ja ostovoima vähenee, Vaittinen ennustaa. 
 
 
 
Pelottaa. Miten kauan pää pysyy koossa, kun asiat eivät ratkea? Minkälainen elämä odottaa sitten, kun talo on joskus saatu myytyä? Jääkö koko fiaskosta vielä lainaa maksettavaksi? 
Jos käy hyvin ja selviämme kuivin jaloin, millaista on aloittaa koko elämä uusiksi, kun kaikki on mennyt?
Nuorempana tilanne olisi ollut toinen, mutta nyt meillä on lapset. Omista menoista voi säästää, kaukomatkat on unohdettu jo aikoja sitten, mutta lapsille haluaisi antaa kaiken, mitä he tarvitsevat. 
Pelottaa, mutta ei hävetä. Elämä vain meni kerta kaikkiaan niin perseelleen kuin vain voi mennä. 
Olen kuullut ihmisistä, jotka vastaavassa tilanteessa vetävät itsensä jojon jatkoksi, enkä ihmettele. Monta kertaa olen miettinyt, miten onnekas olen, kun asuntolaina on Hämeenlinnan luokkaa eikä taloa rakennettu esimerkiksi Espooseen. Siellä yli 300 000 euron lainat ovat tavallisia. 
Olen onnekas myös siksi, että olen saanut pitää työni. Sekään ei nykypäivänä ole itsestäänselvyys. Omallakin työpaikalla käytiin yt-neuvottelut ja väkeä pantiin pihalle. En uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos olisin menettänyt työpaikkani.
 
 
 
Janne Vaittisen kokemuksen mukaan työttömyydestä ja avioerosta selviää, jos ei ole paljon muuta velkaa kuin esimerkiksi asuntolaina.
 
Usein avioerotilanteessa asunto pitää myydä. Asuntomarkkinat eivät kuitenkaan vedä ja asunnosta voi muodostua taloudellinen loukku. 
 
Vaikka asunto ei menekään heti kaupaksi, Vaittinen näkee, etteivät avioerot aiheuta ihmisille samanlaista dramatiikkaa raha-asioihin kuin pikavipit, jotka hyvin nopeasti romahduttavat oman talouden. 
 
Vaittisen mukaan normaaleista asuntoveloista kyllä selvitään, koska niissä on pitkät maksuajat ja pankit ovat joustavia tekemään maksumuutoksia asiakkailleen tilanteen niin vaatiessa. 
 
Jos alla on jo useita pieniä lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia lainoja, tilanne on hankala.
 
– Usein yhteydenotto pankkiin tulee aivan liian myöhään, jos velkaa on moneen suuntaan. Ihmisten pitäisi ottaa heti pankkiin yhteyttä, kun maksuongelmia tulee. Silloin vielä pystymme auttamaan ja pureutumaan ongelmiin. 
 
Julkisuudessa velloo käsitys, että pikavipit ovat nuorten miesten ongelma. Se ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa.
 
– Pikavippejä alkaa olla varttuneellakin väellä ja määrät voivat olla todella suuria. Usein kulutusluottoja on useita kymmeniätuhansia euroja. Se on kierre, josta on vaikea päästä pois. 
 
 
 
En ole tavaroiden perään, joten materian menettäminen ei tunnu kurjalta. Ajatus nykyistä alemmasta elintasosta ei myöskään kauhistuta. Pahalta tuntuu se, että lasten elämä romuttui ja unelmat hajosivat. 
Sitä syyttää itseään epäonnistumisesta ja siitä, että ei kyennyt pitämään asioita järjestyksessä, vaikka kaikki palikat olivat edessä. 
Silti, kun avioeron aiheuttama paha olo alkaa helpottaa, pysyy pääkin hetki hetkeltä paremmin pystyssä. Sitä alkaa uskoa, että kyllä tämä tästä. Kunnes asiat ratkeavat, täytyy keskittyä hyviin asioihin. 
Tekisinkö toisin? Tuskin. Avioero ei ollut vaihtoehto ennen kuin siitä tuli totta. (HäSa)
 
 
 
Kursivoidut kohdat perustuvat kantahämäläisen eronneen naisen kokemuksiin.
 
Teksti: Tuulia Viitanen
Kuvitus: Saija Tynkkynen