Kanta-Häme

Talouden hallinta alkaa menojen kohtaamisesta

Talouden hallinta perustuu yksinkertaisiin asioihin, mutta se on silti monelle ihmiselle vaikeaa. Tästä kertoo muun muassa maksuhäiriöisten määrän lisääntyminen.

Suomessa maksuhäiriöitä on yli 356 000 henkilöllä. Määrä on vuodessa kasvanut lähes viidellä prosentilla.

Vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskasen mukaan talouden hallinnan vaikeus selittyy muun muassa sillä, ettei tulevia menoja arvioida. Ihmiset pitävät tämän päivän kulutusta tärkeämpänä kuin tulevaisuuteen varautumista.

– Se on vähän sama, kuin tupakoitsija sanoo, että lopetan huomenna. Ihmiset ajattelevat, että kuluttavat nyt ja aloittavat eläkesäästämisen seuraavasta palkasta.

Ruuskanen työskentelee Tampereen yliopistossa ja tutkii finanssilukutaidon mittaamista Suomessa.

Arki vaatii suunnittelua

Osuuspankin kehittämä Pivo-älypuhelinsovellus auttaa suunnittelemaan lyhytaikaista kuluttamista.

Pivo on yksinkertaistettu versio verkkopankista. Se näyttää viimeisen kolmen kuukauden aikana pankkikortilla tehdyt ostokset, ja sen avulla tilin saldon tarkistaminen ennen ostoksen tekemistä käy helpommin kuin mobiiliverkkopankissa.

Pivo myös seuraa käyttäjän tilitapahtumia ja muistaa säännölliset tulot ja menot. Se ilmoittaa, onko keskikulutus ylitetty tai alitettu ja ehdottaa, jos kulutusta pitäisi pienentää.

Pivon tarkoituksena on lisätä jokapäiväistä hallinnantunnetta kulutusasioissa.

– Idea on auttaa käyttäytymään fiksusti jokapäiväisessä elämässä ja kuluttamaan omien varojen puitteissa, sanoo OP-Pohjolan asiantuntijapäällikkö Hanna Äijälä.

Tällä hetkellä Pivoa voivat käyttää ainoastaan Osuuspankin asiakkaat. Palvelu on kuitenkin tehty sellaiseksi, että muidenkin pankkien on mahdollista liittyä siihen.

Talouden lukutaito on heikkoa

Ruuskanen Tampereen yliopistosta sanoo, että toisin kuin on ajateltu, myös meillä kehittyneissä maissa talouslukutaito on heikkoa.

– Se näkyy muun muassa pikavippien suosiossa.

Talouden hallinnassa on sosioekonomisia eroja. On muun muassa osoitettu, että mitä korkeammin koulutettu ja parempituloinen ihminen on, sitä parempi on hänen taloustietämyksensä.

Ruuskanen esittää, ettei peruskoulussa ja lukiossa annettava talouskasvatus vastaa täysin tämän päivän tarpeisiin.

– Yhteiskunnan markkinaehtoistumiseen ei ole opetuksessa reagoitu. Talouskasvatus perustuu siihen aikaan, kun rahoitus ja kulutus eivät olleet näin monimutkaisia.

Kaikkea ei ole mahdollista oppivelvollisuuteen sisällyttää, mutta taloustietämyksen puutteella voi olla ihmisen elämään merkittäviä vaikutuksia.

– Pikavipin tai kulutusluoton ottaminen tietämättä, mitä korko tarkoittaa loppusumman kannalta, voi johtaa maksuvaikeuksiin ja -häiriöihin.

Kun jää ylimääräistä

Planago sai alkunsa, kun sen kehittäjät huomasivat tarvitsevansa itse jotakin paperia ja kynää järeämpää työkalua omien hankintojensa suunnitteluun.

Planago on taloudenhallintapalvelu isojen hankintojen, kuten auton tai asunnon suunnitteluun. Sillä voi suunnitella myös sijoittamista ja varautua tulotason laskuun, esimerkiksi opintovapaan tai äitiysloman lähetessä.

Planagon operatiivinen johtaja Mikko Tavi sanoo, että palvelu eroaa perinteisistä lainalaskureista siinä, että se auttaa hahmottamaan talouden kokonaisuutena. Yhden hankinnan sijaan Planagolla pystyy käsittelemään useita sekä seuraamaan jokapäiväisiä elämiskustannuksia.

Palvelu laskee tietojen syöttämisen jälkeen muun muassa sen, millä aikataululla hankinta on mahdollinen, ja kuinka paljon lainaa joudutaan ottamaan.

– Kyse on käyttäjän kokonaistalouden suunnittelusta.

Planagolla pystyy suunnittelemaan useita hankintoja samaan aikaan. Palvelu laskee esimerkiksi, onko asunnon sekä auton hankinta mahdollista seuraavan kahden vuoden aikana.

Tavi sanoo, että menojen kirjaaminen on avain talouden hallintaan.

– Ihmisillä on huomattavasti huonompi käsitys menoistaan kuin tuloistaan. Talouden suunnittelussa on tärkeää tietää, mihin rahat menevät, jotta rahat tulevat käytetyksi toivotulla tavalla.(HäSa)