Kanta-Häme

Taloudessa kylmä maaliskuu

Talous ei kääntynyt viime vuonna kasvuun. Bruttokansantuote putosi 1,4 prosenttia. Teollisuuden tuotanto on edelleen pudonnut tänä vuonna ja tilaukset vähenevät.

Suomen taloudessa on maaliskuussa näkynyt vain takatalven merkkejä. Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen myöntää, että luvut ovat olleet yllättävät heikkoja.

– Odotukset ovat olleet parempia. Sikäli kuitenkin, kun kyse on vain yhden kuukauden luvuista, kehitys on vaikeasti tulkittavissa, Kotilainen sanoo.

Etlan ennusti vielä syksyllä, että kansantalous putoaa viime vuonna vain 0,4 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi se ennusti 1,6 prosenttia. Kotilainen toteaa, että Etla joutuu nyt muiden mukana tarkistamaan ennusteitaan alas.

Kuluvalle vuodelle on vaikea saada juuri minkäänlaista kasvua, sillä viime vuodelta seuraa jo suuri ”perintö” bruttokansantuotteen laskusta. Suomen vuosi meni raskaasti pakkaselle, vaikka muualla euroalueella syntyi jo pientä kasvua.

Kasvun luultiin tarttuvan meihin

Kotilainen selittää pieleen menneitä ennusteita juuri sillä, että euroalueen kasvun luultiin tarttuvan myös Suomeen. Tilastokeskuskin näki alkuvuoden luvuissa plusmerkkejä, mutta ne oikaistiin vuoden mittaan.

– Vienti sujuikin jopa hieman odotettua paremmin. Odotimme kuitenkin enemmän investointeja ja parempia kulutuslukuja. Luottamusta tulevaisuuteen ei ole.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto väheni edelleen tammikuussa 7,5 prosenttia. Tuotanto on laskenut yhtä kyytiä 13 kuukautta. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät 3,6 prosenttia. Tulli kertoi tällä viikolla, että kauppataseen alijäämä oli tammikuussa 465 miljoonaa euroa.

– Tilanne on epävarma. Henkseleitä ei voi lähteä paukuttelemaan, Kotilainen toteaa.

Kuukauteen ei pidä luottaa

Kotilainen pitää kuitenkin yhden kuukauden, tammikuun, tuotantolukuja kysymysmerkkinä. Hän epäilee, onko tilanne niin heikko kuin tilasto kertoo.

– Toimialojen painotuksessa käytetään vielä vuoden 2012 painoarvoja. Elektroniikan paino ei ole enää yhtä suuri.

Kotilainen mainitsee myös, että varastojen pienentyminen näkyy tuotantoluvuissa. Varastojen muutos voi heittää toisessa kuussa tilastoa toiseen suuntaan.

Tuotannon ja kysynnän lasku ovat kuitenkin tosiasia. Kotilainen mainitsee pienen Helsingin katukuvassa näkyvän yksityiskohdan, joka kertoo talouden suunnasta ja sen kerrannaisvaikutuksista. Virolaisten rakennustyöntekijöiden määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi.

– Asuntorakentaminen on hiljentynyt. Virolaiset työntekijät ovat myös kuluttaneet rahaa Suomessa, mikä on näkynyt kysynnässä. (HäSa)

Kommentti: Pienelläkin kasvulla ehtoja 

Nordean talousennusteessa ei ole yllättävää, että kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan vain 0,4 prosenttia. Ihmeellistä on, että Suomen suurimman liikepankin ekonomistit ennustivat runsas vuosi sitten kasvuksi 2,7 prosenttia. Viime vuodelle he ennustivat 1 prosentin kasvua. Talous putosi 1,4 prosenttia.
 
Arvio kuluvan vuoden pienestäkin kasvusta on itse asiassa optimistinen. Kun lukee ennusteen tarkkaan huomaa, että sille asetetaan ehtoja. Suomen keskeisten kauppakumppanien tuonnin on käännyttävä kasvuun. Ukrainan kriisin on päätyttävä nopeasti. Ennuste nojaa siis toiveisiin. Se on sukua poliitikkojen unelmahötölle.
 
Ennusteista on usein jätetty pois kotimaisten päätösten vaikutukset. Kun esimerkiksi dieselin polttoaineveroa korotetaan, se estää vientiä ja leikkaa kotimaista kulutusta. Keskellä taantumaa vuosi toisensa jälkeen viennille ja kotimaiselle tuotannolle säädetään uusia veroja. Verokiristyksiä perustellaan julkisilla alijäämillä, jotka taas ovat seurausta viennin romahtamisesta.
 
Se, että alijäämät on kurottava umpeen, työnnetään yleensä sivuun ennusteissa. On sikäli pirteä poikkeus, että Nordean ekonomistit nostavat ne nyt pöydälle ja esittävät leikkuria.