Kanta-Häme

Talouskasvu ei ole nitistänyt konkursseja

Yrityksiä kaatuu edelleen lähes taantumavuosien tahtiin.

Yritysten konkurssien määrä ei ole kääntynyt laskuun, vaikka Suomen talous on kasvussa. Verohallinnon tietotekniikkaongelmat olivat ainoa syy, miksi konkurssien luultiin vihdoin vähentyneen.

Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa haettiin lähes 2 000 yritystä konkurssiin. Viime vuonna vastaavana aikana oli haettu konkurssiin 1 634 yritystä. Koko viime vuonna konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä oli 2 160.

Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlasketut työntekijämäärät ovat niin ikään pysyneet korkealla tasolla. Tammi–syyskuussa näillä yrityksillä oli 9 307 työntekijää.

Konkurssit ovat kasvaneet viime vuodesta erityisen paljon majoitus- ja ravitsemusalalla sekä muissa palveluissa. Sen sijaan teollisuus- ja kaivostoiminnassa ne ovat jopa vähentyneet.

– Konkursseissa on nykyisin ilmiö, että merkittävä osa pesistä on tyhjiä. Tilanne on täysin erilainen kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten, kertoo Juha Kallioinen.

Kallioinen on Eversheds Asianajotoimiston asianajaja ja hämeenlinnalainen osakas, joka hoitaa työssään paljon konkurssipesiä. Suomen Eversheds on osa kansainvälistä Eversheds Sutherland -asianajoketjua.

– Konkurssiin menevistä yhtiöistä osa on väliaikaisia yhtiöitä tai niin sanottuja maalivahtiyhtiöitä. Maalivahtiyhtiössä toiminta on laitettu jonkun ulkopuolisen nimiin.

– Joissakin konkursseissa on saattanut viedä puoli vuotta ennen kuin on edes löydetty yhtiön vastaava henkilö.

Kallioisen mukaan konkurssien toinen uusi piirre on, että yrityksissä on jo tehty paljon töitä konkurssin välttämiseksi. Yllättävät isojen yhtiöiden konkurssit, joita nähtiin esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina runsaasti, ovat käyneet harvinaisiksi.

– Rahoittajat ovat hyvin perillä yhtiöiden tilanteessa. Yritysten omaisuudesta on yleensä realisoitu se, mitä on realisoitavissa.

– Se, mitä on mahdollista, on käyty läpi. Asioihin on osattu reagoida.

Noin puolet konkurssipesistä on lähes tyhjiä. Käräjäoikeuksissa käsiteltiin viime vuonna loppuun asti 2 588 konkurssiasiaa. Konkursseista 1 129 ”raukesi tai jäi sillensä” varojen vähäisyyteen. Konkurssimenettely ei voitu jatkaa varojen jakamiseen, koska pesässä ei ollut siihen omaisuutta. Julkisselvittäjä otti kontolleen 56 pesän selvittämisen.

– Yrityksen toiminta ei ole välttämättä ollut kummallista, jos pesä raukeaa varojen vähäisyyteen, Kallioinen toteaa.

Konkurssien määrä on vaihdellut tarkasti suhdanteiden tahdissa. Suomen taloushistorian suurin konkurssipiikki nähtiin vuosina 1991–94. Noina vuosina yli 26 000 yritystä kaatui. Niillä oli yli 147 000 työntekijää.

Suuren laman aikana 1990-luvulla kuudessa vuodessa yli 35 000 yritystä meni konkurssiin. Lähes 180 000 työntekijältä katosi täten työnantaja.

Konkurssien määrä kääntyi tuolloin rajuun kasvuun jo vuonna 1989. Konkurssiin menneiden yritysten ja näissä yrityksissä olleiden työntekijöiden määrät romahtivat vuonna 1998. HÄSA