Kanta-Häme

Talouspolitiikka nojaa yhä jostakin tulevaan kasvuun

Hallituksen kehysriihen päätökset julkisen talouden tasapainottamisesta jäävät edelleen toiveiden varaan. Kansantalouden pitäisi kasvaa ja työllisyyden kohentua.

Hallituksen kaikki säästötkään eivät ilmeisesti käy toteen. Hallitus nimittää säästöiksi verojen ja maksujen korotuksia, jotka edelleen heikentävät työllisyyttä. Kunnatkin vastaavat säästövaatimuksiin korottamalla kunnallisverotusta.

– Säästöjen toteutumiseen vaikuttaa moni asia, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ekonomisti Penna Urrila.

HALLITUS JOUTUI tekemään uusia päätöksiä säästöistä juuri siksi, että valtiontalouden vanhat säästöt eivät käyneet toteen. Siihen, että kunnat eivät pane toimeen säästöpäätöksiä, ei ole vielä reagoitu millään tavalla.

– Kokonaisuutena ollaan kuitenkin hehtaarilla, jolla pitäisikin olla. Pitää olla kuitenkin valmiutta muutoksiin, Urrila puolustaa hallituksen kehyspäätöksiä.

Kilpailukykysopimus, maksujen ja verojen korotukset sekä useat leikkaukset alentavat kotitalouksien ostovoimaa. Hallituksen suunnitelma nojaa kuitenkin talouskasvuun, joka syntyy yksityisten investointien ja yksityisen kulutuksen kasvusta.

HALLITUKSEN MUKAAN talous kasvaa kuluvana vuonna lähes prosentin ja hallituskauden lopulla runsaan prosentin vauhdilla. Vuoden 2009 romahduksen jälkeen bruttokansantuote laski myös vuosina 2012–14, vaikka ekonomistit vuosi toisensa jälkeen ennustivat kasvua.

– Tilanne, että vuosi toisensa jälkeen oli vedettävä ennusteet alas, on katkennut, Urrila sanoo.

Hallituksen kasvuoptimismi perustuu siihen, että kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia. Kasvu syntyi kuitenkin yksinomaan kulutuksen kasvusta, joka oli ilmeisesti tilapäistä. Raaka-aineiden, ei vähiten raakaöljyn, hinnat romahtivat ja pankit markkinoivat asuntolainojen lyhennysvapaita.

– Toteutunut kasvu oli kuitenkin parempi kuin miinus, jota ennustettiin vielä vuoden lopulla, Urrila sanoo.

PAKOLAISTEN on arvioitu kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta, koska kotimainen kysyntä kasvaa. Kasvu syntyy julkisia menoja paisuttamalla. Hallitus arvioi, että turvapaikanhakijoista syntyy 700 miljoonan euron menot vuonna 2019.

Budjettialijäämiä pienennetään edelleen myös kirjanpitokikkailulla. Valtion omaisuutta myydään ja vastuita siirretään budjettitalouden ulkopuolelle.

Valtiontalouden todellinen alijäämä on pitkään jäänyt paljon tilinpäätöksiä ja budjettikirjoja suuremmaksi. Valtion sijoitusyhtiön Solidiumin osakesalkku on kohta tyhjennetty myyntikelpoisista osakkeista. Valtion ja kuntien yhteiset takausvastuut kasvavat villisti.

VIENNIN VARASSA Suomi ei kasva, sillä teollisuuden tuotanto ja vienti ovat kaiken aikaa laskeneet. Viennin kilpailukyvyn parantuminen jää kilpailukykysopimuksen varaan. Hallitus päinvastoin kasvattaa teollisuuden kustannuksia korottamalla liikennepolttoaineiden veroja.

Bensiiniveron korotus leikkaa kotitalouksien ostovoimaa. Dieselveron korotus iskee nimenomaan teollisuuteen, sillä Suomessa kuljetuskustannukset ovat sille erittäin merkittävä kuluerä. Hallitusohjelmassa kuitenkin luvattiin, ettei teollisuuden kustannuksia kasvateta.

– Hallitukselta tarvittaisiinkin lisätoimia, jotta se pitäisi lupauksensa olla kasvattamatta teollisuuden kustannuksia, Urrila vaatii.

Suomi ryhtyy kompensoimaan teollisuutta päästökaupan kustannuksista. EK katsoo, että kompensaatio jää kuitenkin puolitiehen.

ELVYTYKSESTÄ puhutaan koko ajan myös keskellä leikkauksia ja uusia veroja. Hallitus on korostanut taloutta kehittäviä investointeja. Se ilmoitti kehysriihessä 700 miljoonan euron tie- ja ratahankkeista.

Hankkeet kuitenkin vasta käynnistetään tällä vaalikaudella. Niitä joutuvat siis rahoittamaan tulevat hallitukset. Samaan aikaan hallitus ilmoitti leikkaavansa perusväylänpidon rahoja lisää 25 miljoonaa euroa. Leikkaus kasvaa 35 miljoonaan euroon vuodesta 2019.