Kanta-Häme

Talvivaaran sijoittanut Martti Niemi hävisi tuhansia euroja

Valtava autius ja horisonttiin asti hakatut metsät. Sellaisiksi luonnehtii Martti Niemi mielikuvaansa, joka hänelle jäi ensimmäiseltä käynniltä Talvivaarassa.

Vuosi oli 2007 tai 2008. Kaivosta ei ollut vielä avattu. Niemi sijaisti Kajaanin kaupungin sivistysjohtajaa. Hän oli muun virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen mukana tutustumassa kaivossuunnitelmiin. Näköalatasanteelta avautui muuttunut maisema, entinen korpi.

Päättäjäjoukko kapusi myös koetoiminnassa olleen, pressulla peitetyn bioliuotuskasan päälle. Siellä kaivoksen perustaja Pekka Perä esitteli toimintaa.

– Hän kertoi, miten yksinkertainen homma on kyseessä. Kaikki toimisi kuin junan vessa seuraavat 40 vuotta.

Perän persoona ja puhe vakuuttivat. Luvassa olisi jopa tuhat työpaikkaa.

Niemi sanoo, ettei ymmärtänyt tuotannosta, mutta alue teki vaikutuksen ja hän oli toiveikas. Hän päätti sijoittaa kaivokseen 6 000 euroa.

Hän luotti maailman tarvitsevan nikkeliä. Ennen kuin intialaisilla on autot ja jääkaapit, nikkelillä olisi kysyntää.

Myös jälkikäteen päätös vaikuttaa johdonmukaiselta. Niemi sanoo, että ei olisi osannut kuvitellakaan, että linnut, jotka ampuvat ritsoilla sikoja, olisivat nikkeliä parempi sijoituskohde.

Kaivosteollisuuden lupaavat näkymät saivat kymmenet tuhannet suomalaiset ostamaan Talvivaaran osakkeita. Kainuussa monia siivitti kotiseutuhenki.

– 30 prosenttia, Niemi, syntyperäinen kainuulainen, sanoo kotiseutuhengen osuudesta omassa sijoituspäätöksessään.

Kaivosalue kuhisi ihmisiä marraskuussa 2010, kun Talvivaarassa oli avoimet ovet. Parituhatta kaivosturistia ajeli busseilla hiekkateitä, hämmästeli valtavia työkoneita ja kuuluisaa liuotuskenttää. Suurissa teltoissa oli tietoa ja tarjottavaa.

Yksi vierailijoista oli Niemi, joka bussikierroksen jälkeen seuraili ihmisjoukkoa.

– Katsoin, että tuollahan on johtaja itse.

Niemi lähti jututtamaan Perää. Hän oli kuullut, että tuotannossa syntyvää uraania ei viedä pois kaivosalueelta. Niemi kysyi, mihin se menee. Perä vastasi sen menevän sivukivikasaan.

– Itse ajattelin, että se olisi parempi myydä pois.

Vuonna 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen hänen uskonsa alkoi horjua.

Niemen sijoituksen arvo on nyt 286 euroa. Hän tietää riskin kuuluvan toimintaan.

– En ole tappiota jäänyt itkemään.

Hän sanoo, että tilanne voi olla toisenlainen niillä, jotka ostivat Talvivaaraa velkarahalla.

– Entä jos olisi voitettu? Olisiko siinä ollut vähän maanpuolustushenkeä, toimintaa Kainuun ja isänmaan puolesta?

Niemi sanoo, ettei ole enää ”vahingosta viisastuneena” innostunut sijoittamaan kivijalasta aloittaviin yrityksiin, vaan mieluummin jo näyttöjä antaneisiin yhtiöihin.

– En ymmärtänyt, että mikä nousee nopeasti ylös, menee myös alas.

Perää hän luonnehtii ideanikkariksi, jolta asiat voivat kuitenkin jäädä kesken. Niemi arvostelee etenkin varautumista vesien määrään ja puhdistukseen.

Perjantaina kaivostoiminnasta vastaava Terrafame ilmoitti alkavansa periä saataviaan Talvivaaralta. Niemi uskoo, että edessä on konkurssi, joka toteutuu pian.

– Lopullinen ratkaisu saa tulla. Päästään sitten kaikki etiäpäin.

Päivän lehti

20.1.2020