Kanta-Häme

Tanska ei tarvinnut taikatemppuja

Tanskalaista vanhustenhuoltoa pidetään monesti Suomessa esimerkkinä. Siellä kotona asuminen mahdollisimman pitkään on ollut tavoitteena paljon pitempään kuin meillä.

Hoivakodeissakin vanhuksen yksilöllisyys on itsestäänselvyys.

Tanskan talous ajoi muutama vuosi sitten päin kiviseinää, kuten Suomessa on nyt käynyt.

Pantiinko vanhukset mieron tielle? Vai miten selvittiin?

Suurimmat säästöhän on Tanskassakin mahdollista saada sosiaali- ja terveyssektorilta, joka on myös budjetin suurin siivu.

Tanskan tilanne muistuttaa Suomea siinäkin, että iäkkään väestön osuus kasvaa koko ajan. Lähivuosina työväestöstä jää eläkkeelle kolmannes.

Keinot tiedossa

Hämeenlinnan ikäihmisten sekä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnat piipahtivat Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin katsomaan. Mitä siellä on tehty toisin.

Loppujen lopuksi konstit ovat täälläkin tiedossa, niitä ei vain ole vielä toteutettu siinä mitassa kuin Tanskassa.

On virheellinen mielikuva, ettei Tanskassakin asuttaisi hoivakodeissa. Niiden laitosmaisuus on kuitenkin pyritty häivyttämään.

Asukkaat voivat herätä ja ruokailla silloin, kun se heidän päivärytmiinsä sopii. Ruokajuomaksi voi ottaa olutta tai viiniä, jos niin haluaa. Se tosin maksaa erikseen.

Samassa paikassa käyvät syömässä myös monet lähialueella asuvat iäkkäät ihmiset.

Yksi luukku

Århusin vanhustenhuolto perustuu paljolti 37 paikalliskeskuksen toimintaan.

-Periaate on, että lähialueen iäkäs väestö saa mahdollisimman monet palvelut samasta paikasta paikalliskeskuksesta, terveyden ja hoivan toimialalla konsulttina työskentelevä Claus Rasmussen valottaa.

Esimerkiksi keskikaupungilla, Möllestienin keskuksessa on 58 hoiva-asuntoa ja kahvila-ravintola, jossa sekä asukkaat että lähiseudun iäkkäät voivat ruokailla.

Lisäksi on erilaisia työpajoja ja harrastustiloja, jopa orkesterille. Kotisairaanhoito toimii samasta keskuksesta käsin. Sieltä on saatavilla myös sairaanhoitajan palvelut sekä lääkärin konsultaatio.

Möllestienissä 33-asteinen uima-allas. Sitä käytetään myös kuntoutukseen. Se ja kuntosali ovat avoinna ulkopuolisillekin.

Menot pienenivät

Miten tämä kaikki sitten pyörii, jos rahat rahat loppuivat jo useita vuosia sitten?

Århusissa tehtiin useita vuosia miinusmerkkisiä budjetteja. Toimintamenot vähenivät 4-5 prosenttia vuodessa.

Sosiaali-innovaatiokeskuksen johtaja Sören Frost sanoo, että valittamisen sijaan Tanskassa laskettiin, että rahaa on sentään jonkin verran jäljellä ja se pitää käyttää tehokkaasti.

Konstit eivät ole meille vieraita – kuntoutus, ennaltaehkäisy, vapaaehtoiset, omaiset, uusi teknologia, yhteisöllisyys.

Ennen kaikkea lasketaan sen varaan, että ihminen itse haluaa vaikuttaa eli olla aktiivinen kansalainen.

Sillä on nimikin Kärlig kommune rakastava/välittävä kunta. Toimintatapaa toteutetaan kaikilla toimialoilla, ei ainoastaan vanhustenhuollossa. (HäSa)