Kanta-Häme

Tapani Lehtelä puhuu, muistaa ja kävelee

– Tapaninpäivä muuttui aika ikäväksi, kun lipesin liukkaalla lattialla ja putosin alakertaan vievään portaikkoon. Löin pääni seinäpaneeliin ja sen jälkeen muistissa onkin aukko, kertoo hämeenlinnalainen Tapani Lehtelä poikansa perheen luona Turussa viettämästään joulusta.

Lehtelällä todettiin sekä aivoinfarkti että aivoverenvuoto.

Tapani Lehtelällä oli onnea, sillä hän asuu Hämeenlinnassa. Kanta-Hämeen keskussairaalalla on Riihimäen sairaalassa aivoverenkiertohäiriöisten potilaiden 12-paikkainen neurologinen kuntoutusosasto.

Kuntoutusosaston neurologi Maarja Brause kertoo, että vastaavia on pääasiassa vain yliopistollisilla sairaaloilla.

Kaatumista seuraavana päivänä Tapani Lehtelä näytti ensin olevan kunnossa, mutta kun olo heikkeni, yksityislääkärillä käynti käynnisti sairaalajakson. Turun yliopistollisesta sairaalasta hänet siirrettiin Tampereen yliopistolliseen ja sieltä parin päivän kuluttua Hämeenlinnaan keskussairaalaan.

– Muistikuvat alkavat vasta Hämeenlinnan neurologian akuuttiosastolta, josta minut siirrettiin Riihimäelle kuntoutumaan neljä viikkoa sitten.

Elämä on

opeteltava uudelleen

Riihimäen sairaalaan lähetetty Tapani Lehtelä on kuntoutusosastolla aika tyypillinen potilas. Hänellä on hyvät mahdollisuudet kuntoutua aivoinfarktinsa ja -verenvuotonsa jälkeen ja palaamaan normaalielämään kotiin.

– Meillä on vahva neurologin johtama ammatillinen tiimi, joka ensin parin viikon ajan arvioi potilaan tilannetta ja kuntoutustarvetta. Kuntoutus voi kestää parista viikosta jopa kuukausiin, kertoo apulaisosastonhoitaja Sirpa Korpinen.

Osastolla potilaat harjoittelevat puhe-, fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa nielemistä, puhumista, liikkumista ja selviytymistä tavallisista arkisista asioista kuten pukeutumisesta, syömisestä ja vessassa käymisestä. Näitä he harjoittelevat myös kuntoutukseen erikoistuneiden hoitajien tuella joka päivä.

Neuropsykologi tutkii ja kuntouttaa ajattelutoiminnan eri osa-alueita sekä tukee sairauteen sopeutumista.

Sosiaalityöntekijä paneutuu potilaan taloudellisiin ja käytännön elämän järjestelyihin esimerkiksi pitkien sairaslomien ja sairaseläkkeelle siirtymisen yhteydessä.

Kuntoutusosasto

tehostaa paranemista

Tapani Lehtelän poika Jukka ja vaimo Anneli ovat molemmat olleet tiiviisti mukana kuntoutuksessa Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön neurologisen kuntoutuksen osastolla.

– Viikossa täällä tapahtui aivan käsittämätöntä parantumista. Nyt reilun kolmen viikon kuluttua isän muisti pelaa, ajatus kulkee ja hän pystyy jo liikkumaan, kuvaa Jukka Lehtelä.

Jollei Tapani Lehtelä olisi asunut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella, hän olisi todennäköisesti saanut kuntoutusta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuntoutukseen olisivat osallistuneet lääkärin ja hoitajien lisäksi vain fysioterapeutti ja hyvässä tapauksessa myös toimintaterapeutti.

Vuonna 2009 valmistui aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista selvittänyt tutkimus. Kun potilasta kuntoutettiin neurologian osastolla eikä sisätautiosastolla, kotona normaalisti vuoden kuluttua elävien määrä kasvoi 17:llä.

Sairastuneista 40– 50 prosenttia hyötyy moniammatillisesta neurologian kuntoutuksesta ja tarvitsee sitä.

Hoidon hyöty ei riipu potilaan iästä. Kuntoutus palauttaa elämään niin onnettomuuksissa aivovamman saaneita nuoria kuin aivoverenvuotoon sairastuneita vanhuksia.

Edessä on

paluu arkeen

Anneli Lehtelä odottaa miehensä ensimmäistä viikonvaihteen verran kestävää kotilomaa, jolle tämä pääsee täksi viikonlopuksi.

– Kotona kokeillaan, kuinka hyvin tullaan toimeen. Rapuista ei pitäisi olla isoja ongelmia, mutta saa nähdä millaisia apukeinoja muuten tarvitaan, hän miettii.

Kuntoutusosaston ammattilaiset käyvät tarvittaessa myös potilaiden kotona.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kuntoutusta ei saa laiminlyödä. Aivot ovat korvaamaton elin. Riittämätön kuntoutus johtaa sairastuneiden heikentyneeseen terveydentilaan, alentaa toimintakykyä, elämänlaatua sekä avun ja palvelujen tarvetta.

Tapani Lehtelä itse iloitsee eniten, että pää toimii jo kunnolla.

– Ensi alkuun en muistanut mitään, enkä pystynyt edes ajattelemaan asioita tai seuraamaan toisten puhetta.

Lehtelällä on edessä vielä ehkä parin viikon verran kuntoutusta osastolla ennen kuin hän pääsee kotiin. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020