Kanta-Häme

Tappio kammetaan plussalle

Talouden tasapainotus edistyy aivan suunnitelmien mukaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri.

Hänen painottaa, että tasapainotusohjelman mukaiset toimet ovat purreet.

Siksi hän onkin yllättynyt viime päivien julkisesta keskustelusta, jossa on pyritty etsimään syyllisiä siihen, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talous on alijäämäisin koko maassa.

– Siihen on tietysti monia syitä, mutta nyt on syytä katsoa eteenpäin ja pitää kiinni jäsenkuntien kanssa sovitusta ohjelmasta.

Vuoden 2014 budjetissa ennakoitiin vielä 2,1 miljoonan alijäämää, mutta se jäi 1,4 miljoonaan. Nollatulos oli lähellä, mutta potilasvakuutuksesta tuli kaikille sairaanhoitopiiteille iso lisälasku.

Tänä vuonna tavoite on 1,4 plussaa.

– Seuraamme talouden toteumista lähes reaaliajassa. Nyt näyttää siltä, että olemme hyvin budjetissa.

Jäsenkunnat sallivat sairaanhoitopiirille ensin 4 prosentin kasvun, joka vuoteen 2018 laskee 3 prosenttiin.

– Se on tukeva pohja, kun vertaa kuntien omiin kasvuarvioihin, jotka lähestyvät nollaa.

Toimintaa tehostetaan vähentämällä vuodeosastojen määrää sekä lisäämällä päiväsairaalatoimintaa ja päiväkirurgiaa.

Tehostaminen on koskenut myös henkilöstöä. Yhtään vapautuvaa tehtävää ei täytetä ilman huolellista pohdintaa.

– Viime vuonna vapautuneista 150 tehtävästä 50 on jätetty täyttämättä. On kuitenkin pyritty siihen, että tämä koskisi mahdollisimman vähän välittömästi hoitoon osallistuvia työntekijöitä. Tässä on onnistuttu.

Henkilöstö ei ole tästä innoissaan.

– Kovaa kritiikkiä on tullut, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole. Ei tule mitään uutta kuntayhtymää, jolla olisi enemmän varoja tai uusia osakaskuntia.

Tarkastuslautakunta on ehdottanut kannustejärjestelmän valmistelua parantamaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Isolauri pitää ajatusta hyvänä.

– Mutta rahallinen kannuste vain todella tuottavuuden nousuun johtavasta toiminnasta.

Myös maakunnan perusterveydenhuolto on Isolaurin mukaan toiminut viime aikoina hyvin eli lähetteiden määrä ei ole juuri kasvanut.

Ulkopuolisten palvelujen ostoa ei ole onnistuttu vähentämään budjetin mukaisesti. Suunta on kuitenkin oikea.

Kehittämispäällikkö Michael Rossing pohtii, että tässä kohtaa pitäisi vielä tutkia tilastoja tarkemmin.

Myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tulevien potilaiden määrä on valinnanvapauden myötä kasvanut. Palveluita on siis myös myyty.

Uuden kuntalain mukaan myös kuntayhtymien taseeseen kertyneet alijäämät tulee kattaa neljässä vuodessa. Niiden kattaminen on kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien vastuulla.

Isolauri on luottavainen, että sairaanhoitopiiri onnistuu.

– Meillä on myös varasuunnitelmia, jos nykyiset toimet eivät pure riittävästi.

Hän ei tosin tässä vaiheessa halua avata, millaisia jatkotoimet voisivat olla. Häsa

Päivän lehti

29.3.2020