Hämeenlinnan Tuuloksessa puhunut kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) painotti vappupuheessaan koulutusta ja työllisyyttä sekä näiden välistä yhteyttä.
Filatov toi yhteyden esiin numeroilla: Suomesta on kadonnut viimeisen 30 vuoden aikana 600 000 työpaikka, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla se on 70 prosenttia. Korkeakoulutetuilla 85 prosenttia.
– Peruskoulu on yksi viisaimmista uudistuksista mitä Suomessa on tehty. Nyt on aika tehdä seuraava loikka ja turvata kaikille nuorille toisen asteen koulutus. Lähes kaikki nuoret käyvät peruskoulun, koska meillä on oppivelvollisuus. Sama väline auttaa toisen asteen koulutuksen saavuttamiseen.
– Kyse ei ole siitä, etteikö peruskoulun varassa oleva työntekijä voisi olla osaava ja hyvä työntekijä. Kyse on siitä, että he ovat paljon haavoittuvaisempia työelämän muutoksissa. Korkeakoulutetun nuoren ja pelkän perusasteen varassa olevan nuoren työuran pituusero on jopa 15 vuotta, Filatov painotti.
Filatovin mukaan toisen asteen oppivelvollisuus ei tarkoita kaikille samaa lukiota tai ammatillista koulutusta.
– Osalle koulutus voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Erilaisia oppimisen muotoja tulee kehittää tekemällä oppimisen suuntaan niille, joita teoriat eivät kiinnosta.
– Itsenäiseen työskentelyyn oppiminen on tärkeää. Itsenäinen opiskelu ei ole samaa kuin yksinäinen. Paroni Münchhausen nosti itsensä suosta omasta tukastaan. Koulutus ei toimi samoin, vaan opiskelijat tarvitsevat opettajia ja ohjausta, Filatov muistuttaa.
Korkea työllisyys turvaa hyvinvointipalveluiden rahoittamista
Filatov korostaa korkeaa työllisyysastetta, jossa koulutus on yksi oleellinen lenkki.
– Työllisyysasteen nostamisessa oleellista on panostaa osaamiseen ja tuottavuuden nousuun ja siihen, että työhön saadaan työttömiä ja nykyisin työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä entistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostusta osatyökykyisten työllistämiseksi.
Työllisyys tukee samalla hyvinvointipalveluja.
– Suomi on jäljessä muiden Pohjoismaiden työllisyysasteesta. Tämä jättää meidät jälkeen hyvinvointivaltion palveluissa. Siksi työllisyyden vahvistaminen on yhä keskeinen tulevaisuushaaste, Filatov kiteytti.
Skinnari: Kokonaisvaltainen infraohjelma vuoteen 2030 saakka
Hämeenlinnan kauppatori veti tänäkin vuonna komeasti vappukansaa. Juhlapuhuja, SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) keskittyi liikenteen haateisiin ja mahdollisuuksiin.
Skinnari vakuutti, että SDP on valmis kokonaisvaltaisen infraohjelman rakentamiseen.
– SDP haluaa panostaa raideliikenteen kehittämiseen suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä. Infrainvestoinnit ovat yksi Suomen tärkeimmistä tulevaisuusinvestoinneista osaamisen ohella. Tulemme luomaan selkeän ja konkreettisen polun infrainvestoinneille vuoteen 2030 saakka, Skinnari lupasi ja korosti pääradan merkitystä.
– Erityisesti päärata on koko Suomen raideliikenteen pääverisuoni ja siihen pitää panostaa sen mukaisesti. Päärata tarvitsee kestävän ja tarpeeksi moniraiteisen ratkaisun tulevaisuudelle. Pitää myös muistaa, että lentoradan rakentaminen tukee tiiviisti pääradan liikenteen kehittämistä.
Skinnari muistutti, että hyväkuntoinen liikenneverkosto tukee yhteiskunnan kasvua ja kehitystä.
– Uudet hankkeet priorisoidaan niiden aidon kilpailukyvyllisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella, Skinnari sanoi ja peräänkuulutti suurempaa visiota.
– Väyläverkkomme ovat kärsineet asetettuihin tavoitteisiin nähden jo kauan riittämättömistä investoinneista sekä suuremman vision puutteesta. Kaupunkien välimatkoja on nopeiden ja joustavien matkaketjujen avulla mahdollista supistaa ja näin luoda kansainvälisen kilpailun sekä talouskasvun tueksi laajempia työssäkäyntialueita.
– Valtion Kehittämisyhtiö VAKE:n sekä infrayhtiöiden ja hankekohtaisten toimijoiden roolia uuden liikenneinfran synnyttämisessä tulee arvioida lähiaikoina alkavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, Skinnari painotti.
Lisätty Ville Skinnarin osuus klo 13.30
