Kanta-Häme

Tärkein kysymys lääkärille: menisitkö itse potilaasi kyytiin?

Suomessa olisi vuosina 2010-2014 kuollut tieliikenteessä noin 90-100 ihmistä vähemmän, jos ajoterveydeltään liian heikossa kunnossa olevat autoilijat olisi löydetty ajoissa.

Samoina vuosina turvavyön käyttämättä jättäminen johti 115 kuolemaan.

Siinä ovat liikennelääketieteen professorin ja Uudenmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsenen Timo Tervon madonluvut etenkin terveydenhuollolle.

Tällä viikolla Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetyssä Poliisin liikenneturvallisuusseminaarissa puhuneen Timo Tervon ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin yksikön johtajan Jukka Terttusen mukaan vasta 2010-luvulla on ajoterveyteen alettu kiinnittää riittävästi huomiota.

Samalla lainsäädäntöä lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta on kiristetty. Tämä on jo tuonut uutta ajokoetta varten harjoittelevia autoilijoita autokouluihin.

Puutteita löytyy kaikista osapuolista. Potilaat eivät ajokortin menettämisen pelossa uskalla aina puhua lääkärille ongelmistaan ja lääkärit kainostelevat asiasta kysymistä luottamuksellisen hoitosuhteen säilyttämiseksi.

– Itse sain kuuden vuoden opiskelujen aikana nolla tuntia opetusta ajoterveydestä. Jatkokoulutuksessa siihen keskityttiin puoli tuntia, mutta kaikilla erikoisaloilla ei tehdä senkään vertaa, Jukka Terttunen kertoo.

Hän pitää tilannetta vakavana, sillä ajo-oikeuden menettäminen voi vaikuttaa suuresti elämään. Toisessa vaakakupissa taas on yleinen liikenneturvallisuus.

– Ajoterveyslausunto on juridinen paperi, johon lääkärin pitäisi suhtautua samalla vakavuudella kuin vaikkapa työkyvyttömyyseläkelausuntoon.

Tietoa potilaan ajo-oikeudesta suunnitellaan uusiin potilastietojärjestelmiin. Niiden kautta lääkärit, Trafi ja poliisit olisivat aina kartalla siitä, kenellä on ajo-oikeus.

Trafi puolestaan on tarkentamassa omaa lääkäreille tarkoitettua ajoterveysohjeistustaan sairauskohtaisesti ja Lääkäriliitto on perustamassa liikennelääketieteen eettistä työryhmää.

Lääkärikunnan pitäisi Jukka Terttusen mukaan havahtua vastuuseensa paitsi potilaistaan niin myös yleisestä turvallisuudesta.

– Ajajat kohdataan ajokorttitarkastuksia useammin ihan normaalissa terveydenhuollossa. Siellä tätä seurantaa ei kuitenkaan tapahdu riittävästi.

– Ensin hoidetaan dementiaa ja sitten potilas päästetään ajamaan Corollalla kotiin, eikä lääkäri edes mieti olisiko jotain pitänyt tehdä, Terttunen hämmästelee.

Hän ottaisikin käyttöön legendaarisen kysymyksen, jota ansio­lentäjiä tarkastavat lääkärit ovat käyttäneet apuvälineenään jo pitkään.

– Lääkärin pitäisi aina kysyä itseltään, menisikö hän hoitamansa potilaan kyytiin.