Kanta-Häme

Tärkeintä, että kaikilla on kivaa

Pelaamisen ei tarvitse olla vain välineurheilua. Riittää, että se on hauskaa.

Pelejä voi keksiä myös itse, kunhan hoksaa hyödyntää omassa kodissa lymyävän arkipäiväisen materiaalin, huomautti lauantain kansallisena pelipäivänä pääkirjastossa purkista peliksi -työpajaa vetänyt Taina Valkeajärvi.

– Eko-pelejä voi askarrella kotoa löytyvistä papereista, tyhjistä maitopurnukoista tai muovipulloista. Rajana on vain oma mielikuvitus.

Hän muistuttaa, että arkisten asioiden hyödyntäminen yhteisenä ajanviettona saattaa nykykiireessä monelta unohtua.

– Sen sijaan, että lapsi pelaisi yksin, voi koko perhe osallistua siihen. Vaikka askartelemalla yhdessä erilaisia pelejä, joista voi olla iloa myöhemminkin.

Pajassa opastettiin muun muassa, kuinka pilttipurkkien korkeista voi tehdä muistipelin liimaamalla kansien sisäpuolelle itse askartelemia kuvia. Vanha juomapullo muuttuu pienellä vaivalla ”purkkipeliksi”, jossa lankaan teipattu kivi yritetään heilauttaa halkaistun pullon ”haaviin”.

Pelin askartelemisen makuun pääsivät ainakin Aada ja Toni Vainikka, joiden taidonnäytteinä valmistuivat isänpäivälahjat.

– Pajasta sai hyviä ideoita kotiin. Meillä on nimittäin askartelumateriaaleista ylitarjontaa, sisarusten äiti Birgitta Willström nauroi.

Enemmän kuin

yksinpuurtamista

Tapahtumaa juontanut Seija Shemeikka kertoi, että päällimmäisenä sanomana on nostaa esille pelikulttuuria ja sen mahdollisuuksia. Hän painotti, että kliseisiä käsityksiä pelaamisesta vain nörttien tai maailman ulkopuolella elävien ihmisten yksinäisenä tasohyppelynä on syytä oikoa.

– Parhaimmillaan pelaaminen voi olla ystävien tai koko perheen yhteinen harrastus, hän huomautti.

Niin pienet kuin vähän isommatkin pääsivät kokeilemaan pelipäivän annista niin shakista bridgeen kuin verkkopeleistä lautapeleihin. Liikunnallisia leikkejä, kuten ruutuhyppelyä ja sirkustemppuilua, ei päivästä uupunut.

Vanhat klassikot

pitävät pintansa

Vaikka kovimmassa huudossa ovat tällä hetkellä nuorten miesten konsolipelit, oli kirjastossa eri-ikäisten kovassa käytössä myös 8-bittinen Nintendo. Retropajaa pitänyt Pelihuone Enterin yrittäjä Antti Koski huomautti, että vanhat konsoli- ja lautapelit ovat kysyttyä tavaraa.

– Pelikeräily on kovassa nosteessa. Vanhat klassikot pitävät aina pintansa. Monien pelien perusidea on sama, uudemmissa se on vain viety eteenpäin omine koukkuineen, hän huomautti.

Matti Mäkelä arvioi retropelien olevan isältä pojalle -juttu. Lapsen mielenkiinto saattaa herätä, kun vanhemmat kertovat hartaudella pelikoneista, jotka olivat kovaa valuuttaa heidän nuoruudessaan.

– Vanha peli tarjoaa paitsi nostalgia-arvoa vanhemmille ja aivan uuden kokemuksen lapselle, myös yhdessäoloa. (HäSa)