Kanta-Häme

Tärkeintä on uskollisuus itselle

Rohkeaa uskollisuutta omalle sävelkielelle. Ennen kaikkea sitä toivotaan, kun ensimmäinen Jean Sibeliuksen nimeä kantava kansainvälinen sävellyskilpailu syksyllä virallisesti käynnistyy.

Sävellyskilpailu on osa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta, jonka alkuun on nyt puolitoista vuotta. Se hujahtaa nopeasti. Etenkin, kun kilpailun voittajasävelmät on tarkoitus kantaesittää jo juhlavuonna.

– Kaikenlaisia kilpailuja Suomessa on, mutta kansainvälinen, Uuno Klami -kilpailua isompi sävellyskilpailu vielä puuttuu, sanoo Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen.

– Se oli yksi lähtökohta. Toinen on itse Hämeenlinna, Sibeliuksen ja monen muun säveltäjän luovuuden lähde. Nyt Hämeenlinnan kautta voi nousta esiin vaikkapa kiinalainen säveltäjä, Korhonen innostuu.

Kisa käydään kolmessa sarjassa: haussa on kuoro-, soolopiano- ja viuluteoksia.

Sibelius voi taas auttaa

Kilpailua on hiljalleen viritellyt erillinen toimikunta, joka järjestäytyi keväällä.

Erkki Korhosen ja Sibeliuksen juhlavuoden pääsihteerin Anna Krohnin lisäksi siihen kuuluvat Sibelius-Akatemian sävellyksen professori Veli-Matti Puumala, Suomen säveltäjät ry:n puheenjohtaja Tapio Tuomela ja Mäntän musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Niklas Pokki.

Anna Krohn on nyt saanut kilpailun säännöt valmiiksi. Pohjana hän käytti Uuno Klami -kilpailun sääntöjä.

– Kun jokin työ on tehty, kannattaa käyttää sitä avuksi, sanoo monen musiikkikilpailun järjestelyjä vetänyt Krohn.

Onko koskaan ollut helppoa olla aloitteleva säveltäjä? Tarjontaa on paljon.

– Vielä kymmenen vuotta sitten levyfirmat pystyivät lanseeraamaan uusia tekijöitä aika hyvin, mutta nyt kenttä on hajanaisempi, ja tunnettuuskynnystä on vaikea ylittää. Sibelius itse auttoi aikoinaan uusia säveltäjiä kommentoimalla heidän teoksiaan, Korhonen kertoo.

Nyt Sibelius voi taas auttaa.

Paljon postia Japanista?

Suunnitelma on se, että kuoroteos kantaesitetään joillakin Sibeliuksen juhlavuoden vuodenaikafestivaaleista Hämeenlinnassa ja pianoteos Mäntän musiikkijuhlilla. Viuluteoksista kaksi tai kolme päätyy Sibelius-viulukilpailun pakollisiksi teoksiksi juhlavuoden loppusyksyllä.

– Kilpailu on jo nyt herättänyt kiinnostusta. Nuoret säveltäjät kyselevät, mistä on kysymys, Korhonen ja Krohn kertovat.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että sävellyksiä lähettävät vain nuoret. Kilpailu on ikärajaton, ja teoksia käsitellään anonyymisti.

– Jossain voi hyvin olla 70-vuotias huippusäveltäjä, joka ei ole julkaissut mitään. Kun tarpeeksi pitkään piirtää nuotteja paperille, kehittyy, Korhonen sanoo.

– On kiintoisaa nähdä, tuleeko teosten vyöry. Sitä on mahdotonta ennustaa, Krohn lisää.

Molemmat uumoilevat, että postia saattaa tulla etenkin Japanista ja anglosaksisista maista, joissa Sibelius on erityisen tunnettu ja ihailtu.

Voi myös olla, että kisassa pöydän puhdistaa jo nimeä saanut säveltäjä. Rajoituksia ei ole.

– Nykyään käsialasta ei voi tunnistaa säveltäjää, koska työ tehdään tietokoneohjelman avulla, Krohn nauraa.

Paljon käytetyn ohjelman nimi muuten sattuu olemaan Sibelius.

Kilpailusta tulee toistuva

Kilpailu itse on varma, mutta paljonko rahaa siihen on käytettävissä, on vielä kysymysmerkki. Säätiö hakee kilpaan tukea säätiöiltä ja rahastoilta. Esimerkiksi palkintosummat varmistuvat, kun rahoitus selviää.

Juhlavuodesta on suunnitteilla iso ja näyttävä rutistus. Mutta mitä sen jälkeen? Jääkö kaupunkiin juhlahumun muotoinen tyhjiö?

Ei jää, Erkki Korhonen toivoo. Osan juhlavuoden tapahtumista on tarkoitus jäädä pysyviksi. Sävellyskilpailu on yksi niistä.

– Kilpailun on tarkoitus toistua viiden vuoden välein, ja säätiö ottaa siitä vastuun jatkossakin. Hämeenlinnan kaupungin toivomus on, että nimenomaan syntyisi hyviä, pysyviä toimintoja. Juhlavuosi on starttipiste. (HäSa)

Tuoreimpia artikkeleita