Kanta-Häme

Tarpeiden kuuntelija ja toteuttaja

Vielä on matkaa siihen, että kehitysvammaisia taiteilijoita kohdeltaisiin Suomessa tasavertaisesti muiden taiteilijoiden rinnalla.

Kettukin tuoreen toiminnanjohtajan Päivi Liljan mukaan olisi suotavaa, että kehitysvammaisuus jäisi taustalle ja keskityttäisiin taiteeseen. Esimerkiksi presidentin itsenäisyyspäivävastaanotolle kutsuttiin tänä vuonna Kettukin toiminnanjohtaja Sirpa Haapaoja.

– Se oli hieno huomio tehdystä työstä. Seuraavaksi varmaan kutsutaan kehitysvammainen taiteilija, Lilja sanoo.

Liljan mielestä tilanne saattaa muuttua, kun ympäristö kehittyy ja taiteilijayhteisöt ja koko yhteiskunta näkevät kehitysvammaiset taiteilijat ja heidän taiteensa tasavertaisena. Sen puolesta Lilja aikoo työskennellä ja tehdä Kettukia tunnetuksi tuote eli taide edellä.

Suomessa asiat ovat hyvin

Sosiaalialan työntekijöiden tehtävä on tehdä työnsä tarpeettomaksi. Samaa ajatuslinjaa Päivi Lilja käyttää Kettukin taidetyössä.

– Autetaan kehitysvammaisia taiteilijoita niin pitkään, että avun tarve vähenee. Sitten meidän työstä tulee heille tarpeetonta. Koko ajan tulee kuitenkin uusia taiteilijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea, jota Kettuki voi heille tarjota.

Lilja on iloinen siitä, että Suomessa kehitysvammaisten asiat ovat hyvin, jos asiaa verrataan esimerkiksi kehitysmaihin, joissa vammaiset usein hylätään ja suljetaan pois yhteiskunnasta.

Kansainvälinen yhteistyö on myös yksi Kettukin toimintamuoto. Siinä Lilja näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia.

Monipuolista työtä ja paljon

Päivi Lilja on syntynyt Kouvolassa ja muutti Tampereelta Hämeenlinnaan vuonna 2004. Hän tuli lavaste-rakentajaopintojen työharjoitteluun kulttuurikeskukseen (nykyinen Verkatehdas) ja työllistyi pian teatterille. Teatterista Lilja siirtyi Verkatehtaan tekniseksi tuottajaksi, jonka jälkeen hän huomasi olevansa jo töissä Arxissa.

– Minulla oli polte kuitenkin tehdä auttavaa työtä, ja siksi lähdin opiskelemaan sosionomiksi, Lilja sanoo.

Vielä paperit eivät ole kädessä, mutta tavoite on viimeistään kesän kynnyksellä valmistua.

– Kettukilta oli fiksu veto palkata sosiaalialan osaamista, sillä taiteen osaamista on hallituksessa vaikka kuinka, Lilja arvioi.

Sosiaalityötä tuore toiminnanjohtaja ei aio tehdä, mutta alan osaamisesta ja verkostoista on hyötyä uudessa työssä.

– Toiminnanjohtajana pääsen yhdistämään kulttuurityön ja tuoreen koulutukseni. Se on hienoa, ja olen siitä ihan tulessa.

Päivi Lilja näkee, että toiminnanjohtajan työ on tuottamista. Yhden vakituisesti palkatun naisen organisaatiossa se tarkoittaa sitä, että paljon saa tehdä itse. Liljan mukaan se pitää vireänä.

Tutkimatonta taidetta

Liljan työskennellessä Arxissa viisi vuotta Kettuki toimi samassa talossa. Silloin Lilja näki läheltä, mitä työ on. Nykyään Kettuki toimii Iittalassa vanhassa kunnantalossa ja muuttaa pian kumppanuustaloon vanhalle kirjastolle sen valmistuttua.

Kehitysvammaisten taide on usein värikästä ja rajatonta, ja sitä on usein vaikea tulkita samalla tavalla kuin muuta taidetta, sillä taiteen tekeminen ei ole opittua, eikä siinä ole samanlaista symboliikkaa kuin tavallisten taiteilijoiden töissä.

Lilja näkee, että taiteessa on paljon tutkimattomia asioita, joita ei keskustelemalla tule esille yksilöistä. Taide voi mahdollisesti antaa tietoa, jota ei muuten kehitysvammaisista yksilöistä saataisi irti.

Päivi Lilja haluaakin kuunnella tarkasti, mitkä ovat kehitysvammaisten tarpeet.

– Ei tehdä toimintaa vain toiminnan vuoksi, vaan vastataan tarpeeseen. Olen verkostotoimija. (HäSa)