Kanta-Häme

Tässä tulevat uudet nuoret huippulupaukset

Kuhmon kamarimusiikissa nähdään tänä vuonna nuoria lupauksia enemmän kuin aikoihin. Festivaalin Nuoret kamarimuusikot -ohjelma nostaa esiin peräti 30 lahjakasta muusikkoa, joille on raivattu tilaa festivaaliohjelmassa kokeneiden taiteilijoiden rinnalla.Näkyvyyttä niin Kuhmossa kuin muillakin festivaaleilla ovat saaneet erityisesti nuoret sellistit, joten olisiko Suomessa nyt peräti jonkinlainen sellistibuumi?

Sibelius-Akatemian sellonsoiton professori ja vakituinen Kuhmon-kävijä Martti Rousi ei tyrmää ajatusta sellobuumista.

– Kyllähän sellonsoitossa on nyt todella hyvä nuori sukupolvi, hän sanoo.

Festivaaleilla urakoi muun muassa kevään ylioppilas Jonathan Roozeman, jonka korkealentoisista kesäkiireistä muun muassa Pietarin Mariinski-orkesterin solistina Lännen Media kertoi toukokuussa. 

Näyttävää uraa luo myös 20-vuotias Klaus Mäkelä, joka nuoresta iästään huolimatta esiintyy paitsi soittajana, myös kapellimestarina ja on saanut jo esiintymiskutsuja ulkomaita myöten.

Kuhmon Nuoret kamarimuusikot -ohjelmassa ovat mukana lisäksi sellistit Beata Antikainen, Senja Rummukainen ja Lauri Kankkunen.

Selloprofessorilla on epäilemättä osuutensa instrumentin taitajien menestyksessä. Kuhmon nuorista kamarimuusikoista Rousin oppilaita ovat Roozeman ja Kankkunen. Muut ovat opiskelleet muun muassa Marko Ylösen johdolla.

Enemmän kuin omaa ansiotaan Martti Rousi korostaa alan pitkiä perinteitä. Nuoria kamarimuusikoita kannattelee monen sukupolven työ.

– Se on vähän kuin suomalaisessa keihäänheitossa. Nuoret tähdet eivät ole joutuneet ponnistamaan tyhjästä, vaan taustalla on pitkä perinne ja jatkumo, Rousi sanoo.

Traditiolle loi pohjaa jo 1900-luvun alkuvuosina Sibelius-Akatemian professori ja taiteilija Yrjö Selin. Hänen kasvattamaansa sellistisukupolveen kuuluivat muiden muassa Arto Noras, Erkki Rautio ja Seppo Laamanen. Seuraavassa aallossa varttuivat Martti Rousin ja Marko Ylösen kaltaiset soittajat. Tyypillistä on, että useimmat ovat olleet sekä taiteilijoita että opettajia.

Rousi huomauttaa, että myös suomalaisten ammattiorkesterien soolosellisteillä on ollut poikkeuksellista ammattiylpeyttä ja taitoa. 

– Vanhemmat muusikot kannustavat nuorempiaan ja käyvät nuorten konserteissa, hän sanoo.

Rousin mielestä sellistien menestys on muistutus siitä, että ylipäätään mikään kulttuuri ei synny hetkessä. Menestys vaatii aina taustakseen pitkäaikaisen tradition.

Mistähän löytyisi seuraava Apocalyptica? Sellonsoitto on Martti Rousin mukaan kovasti yleisön suosiossa, ja Apocalyptican kaltaiset populäärit selloyhtyeet ovat omiaan lisäämään soittimen tunnettuutta.

Rousi on itsekin perustanut oppilaidensa kanssa jopa kahdeksan soittajan sello-orkestereita. Viimeksi sellainen esiintyi keväällä mm. Pietarin, Helsingin ja Tampereen suurissa konserttisaleissa.

– Sello on valtavan laaja-alainen soitin. Tuollaisista sello-orkestereista Apocalypticakin sai aikanaan alkunsa, Rousi huomauttaa.

Laaja-alaisuutta sellistit ovat osoittaneet myös festivaalijohtajina. Sellistejä ovat muiden muassa Naantalin musiikkijuhlien perustaja ja johtaja Arto Noras sekä Kuhmon kamarimusiikin perustaja Seppo Kimanen. Rousi puolestaan johti yli 17 vuotta Turun musiikkijuhlia.

Onko sellisteillä erityinen kultasormi, kun he voivat kurottaa milloin kapellimestareiksi, milloin festivaalijohtajiksi? Selloprofessori uskoo tässä tapauksessa mielellään muusikkovitseihin. Niiden mukaan sellisteillä pysyvät jalat maassa, koska heillä on niin painava ja kookas instrumentti.

– Sello on aika iso soitin, ja kun sitä joutuu itse kantamaan, sellisteistä on pakosti kouliutunut aika käytännönläheisiä, hän sanoo. Se ei ole pahitteeksi musiikin organisaattorille.

Sellisti Martti Rousi on jo yli 40 vuotta viettänyt joka kesä kaksi viikkoa Kuhmon kamarimusiikkitapahtumassa. Ensimmäisen kerran hän tuli sinne 12-vuotiaana musiikkileiriläisenä vuonna 1973, ja sen jälkeen tehtäviä on riittänyt musiikkikurssien opettajana ja esiintyvänä taiteilijana.

Tämä vuosi on poikkeus, kun hän joutuu muiden töiden takia lähtemään pois ennen kuin päätöskonsertti on kajahtanut. Poikkeuksellista Rousin kesässä on sekin, ettei hän vaihteeksi ole minkään musiikkijuhlan vetovastuussa.

Rousi on johtanut muun muassa Lemin musiikkijuhlia ja vuoteen 2009 asti 17 vuotta Turun musiikkijuhlia. Sen jälkeen hän ehti vielä piipahtaa pari vuotta Sysmän suvisoiton taiteellisena johtajana.

– Ohjelmiston suunnittelu on aina ollut tosi kiinnostavaa, mutta nyt se saisi kyllä vähäksi aikaa riittää, hän sanoo. 

Nyt tärkeimmältä tuntuu konsertointi, opettaminen sekä näiden kahden asian yhdistäminen. Kuhmosta Rousi suuntaa Kiinaan suuren aasialaisen sellokilpailun tuomariksi. Matkaan sisältyy myös oma soolokonsertti.

Syksyllä hän aloittaa vierailevana professorina Shanghain konservatoriossa ja pitää mestarikursseja Pietarissa.

– Kiina on kiinnostava, kasvava klassisen musiikin maa. Ensin siellä olivat viulu ja piano suosiossa, mutta nyt sellon populariteetti kasvaa. Se onkin sitten valtava aalto, hän sanoo. LM-HäSa

 

Kuhmon kamarimusiikifestivaali jatkuu 23.7. saakka.

Tämä juttu on osa Lännen Median Kesäkulkuri-sarjaa. Lännen Media seikkailee keskikesällä Suomen kulttuurikesän kiinnostavimpien ilmiöiden ja ihmisten matkassa.

Päivän lehti

6.6.2020