Kanta-Häme

Tässä yhdeksän tärkeää faktaa koronasta – Johtajaylilääkäri Sally Järvelä vastaa lukijoiden kysymyksiin

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo suojautumisesta, tarttumisesta, testaamisesta ja hoitoperiaatteista.

1. Mikä on oikeaoppinen tapa suojautua koronavirukselta julkisilla paikoilla, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä?

– Tällä hetkellä paras tapa suojautua on välttää sellaista julkisilla paikoilla asiointia, joka ei ole välttämätöntä.

– Välttämättömän asioinnin suhteen on noudatettava seuraavia ohjeita: 1) Älä lähde kipeänä lainkaan liikenteeseen. 2) Jos aivastus tai yskä silti yllättää, hoida homma maaliin kainaloa kohti tai kertakäyttönenäliinaan, joka löytää tiensä roskakoriin hetimmiten. 3) Pese käsiä kotoa lähtiessäsi ja palatessasi saippualla ja lämpimällä vedellä yli 30 sekuntia. 4) Älä näpelöi kasvojasi äläkä tuotteita, joita et aio itse ostaa. 5) Kunnioita turvaväliä eli älä hakeudu viereen.

2. Onko hengityssuojaimesta hyötyä vai ei, ja onko suojaimissa ja niiden tehokkuuksissa eroja?

– Nenä-suusuojus estää vain omat pärskeesi, ja jos pärskit, sinun ei kuulu olla liikkeelläkään. Käsienpesu riittää, jos noudatat muutoin ohjeita.

– Tavalliset nenä-suusuojukset (kirurgin maskit) estävät siis suurten partikkeleiden ja pärskeiden leviämisen sinusta ulospäin ja rajatussa määrin toisinpäin. Niiden käyttö on perusteltua tietyissä terveydenhuollon pisteissä sekä henkilökunnan että potilaiden käytössä.

– Hengityssuojaimissa on merkittäviä eroja. Korkean suojan suojaimet (FFP3) on tarkoitettu vain ammattikäyttöön ja vain toimenpiteisiin, joissa potilaasta vapautuu huomattavasti hengitysteiden aerosoleja. Näiden suojaimien tarkoitukseton käyttö voi olla jopa riski, jos suojaimen käyttö ja riisuminen lisää kasvojen koskettelua.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä. KUVA: Esko Tuovinen

3. Miksei matkustuksen jäljiltä kotikaranteenissa olevia testata, vaikka heillä olisi oireita?

– Testauskapasiteetti ei tällä hetkellä riitä sellaiseen testaamiseen, joka ei johda erityisiin lisätoimiin. Lievillä oireillaan kotona pärjäävän matkamiehen on joka tapauksessa syytä pysytellä karanteenissa 14 vuorokautta matkan jälkeen, ja kenen tahansa voimakkaista tai kuumeisista ylähengitystieoireista kärsivän kuuluu olla kotona, kunnes ovat olleet oireettomia vähintään yhden vuorokauden. Testaaminen ei tuo näihin hoito-ohjeisiin muutosta.

– Sen sijaan sairaalahoidossa olevien potilaiden tai terveydenhuollon työntekijöiden (tai muiden vastaavien viranomaisten) kohdalla COVID-19-infektion tunnistaminen johtaa selvästi lisätoimiin suojautumisessa, tartunnan leviämisen rajoittamisessa ja hoitopäätöksissä.

– Yksi näytteenotto vie keskimäärin tunnin ammattilaisten työaikaa vastauksineen ja neuvontoineen ilman näytteen analyysiaikaa. Henkilöstö-, suojavaruste- ja näytteenottotarvikeresurssit pitää kohdentaa sen mukaan, millä pelastetaan henkiä.

– Näytteenoton tulos on luotettava vasta 2–3 vuorokautta oireiden alkamisesta – vastaus saadaan PCR-tekniikalla keskimäärin 12–42 tuntia näytteenoton jälkeen – ja maailmalla tulossa olevilla pikatesteillä vasta noin seitsemän vuorokauden kuluttua oireiden alusta. COVID-19:n arvellaan olevan tartuttava jo vuorokausi ennen oireiden alkua.

4. Voiko koronavirus tarttua eläimiin tai levitä eläinten kautta ihmisiin?

– Yksittäisiä tapauksia siirtymistä ihmisestä eläimeen on julkaistu, mutta niiden merkitys on vähäinen. Toistaiseksi ei ole kuvattu ihmisestä eläimeen siirtyneen COVID-19-muodon tarttuvan eläimen kautta uudestaan ihmisiin.

– COVID-19:n alkuperäksi on arveltu lepakoista alkunsa saanutta koronavirusmuotoa.

5. Miten oireita poteva autoton pääsee koronatesteihin? Korvataanko taksimatka?

– Toistaiseksi koronatestaukseen tulevat saavat saapumisestaan erilliset ohjeet puhelimitse tapauskohtaisesti. Matkustamista julkisilla liikennevälineillä oireisena ei suositella. Mikäli myöhemmin siirryttäisiin laajempaan massatestaukseen, ohjeistusta jouduttaisiin tarkastelemaan uudestaan.

Julkisilla liikennevälineillä matkustamista pidetään toistaiseksi turvallisena, kun ihmiset eivät liiku niissä oireisina (yskä, kuume), pitävät riittävää väljyyttä matkatovereihin ja noudattavat hyvää käsihygieniaa.
Julkisilla liikennevälineillä matkustamista pidetään toistaiseksi turvallisena, kun ihmiset eivät liiku niissä oireisina (yskä, kuume), pitävät riittävää väljyyttä matkatovereihin ja noudattavat hyvää käsihygieniaa. Kuva: Esko Tuovinen

6. Miksei junamatkustamista ole kielletty?

– Julkisilla liikennevälineillä matkustamista pidetään toistaiseksi turvallisena, kun ihmiset eivät liiku niissä oireisina (yskä, kuume), pitävät riittävää väljyyttä matkatovereihin ja noudattavat hyvää käsihygieniaa. Mikäli epidemia alkaa edetä nopeasti ja tartunnan riski kasvaa vielä oireettomien kantajien määrän lisääntyessä, julkista liikennettä arvioitaneen uudestaan.

– Julkisella liikenteellä on merkittävä rooli sekä työmatkailun että välttämättömän asioinnin kannalta, joten en kannata täyskieltoa. Kannatan riittävää ohjeistusta ja kansalaisten kuuliaisuutta.

7. Lisääkö koronaepidemian hidastaminen ja samalla merkittävä pitkittäminen riskiä, että virus tulee rajoitustoimenpiteiden lopettamisen jälkeen takaisin entistä vaarallisempana?

– Viruksen kehittymistä on vaikea ennustaa. Samoin kuin tutummassa influenssassa, viruksen muunnosten määrä voi vaikuttaa merkittävästi sen kykyyn levitä tai sen aiheuttaman taudin oirekuvaan. Toisaalta kovin tappava virus ei ole yleensä kovin hyvä pandemianaiheuttaja, sillä virus tarvitsee katkeamattoman ketjun isäntiä selvitäkseen.

Kuva: Ilkka Laitinen

8. Eikö olisi ollut tehokkaampaa eristää vain vanhukset ja sairaat riskiryhmäläiset, antaa epidemian jyllätä nopeasti läpi muun väestön ja antaa laumaimmuniteetin muodostua?

– Myös nuoremmat, työikäiset ja opiskelijat, voivat saada COVID-19-tautimuodon, joka vaatii tehohoitoa. Mitä suurempi joukko kerrallaan sairastaa, sitä suurempi määrä rasittaa saman aikaan terveydenhuollon kapasiteettia.

– Lisäksi tämä joukko kohtaa riskiryhmäläisiä eri yhteyksissä. Laumasairastuminen johtaa väistämättä sairastumisiin myös palvelutaloissa, vanhainkodeissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Nopea epidemiahuippu koskettaisi myös terveydenhuollon ja muiden yhteiskunnan kriittisten toimijoiden työntekijöitä ja lamaannuttaisi silläkin tavoin niiden toimintaa.

– Laumasairastumisista on historiassa monia esimerkkejä, joista harva on päättynyt hyvin.

9. Pyritäänkö kaikille vakavan koronainfektion saaneille antamaan tarvittaessa tehohoitoa, vai priorisoidaanko potilaita? Eihän läheskään kaikkia esimerkiksi keuhkokuumeen saavia vanhuksia normaalistikaan viedä teho-osastolle.

– Hoitoa joudutaan priorisoimaan normaalitilanteessakin. Jos hoito pitkittäisi kärsimystä ja elämää tavalla, joka ei johda toimintakyvyn palautumiseen tai jonka tiedetään johtavan suurella todennäköisyydellä joka tapauksessa menehtymiseen, sitä ei pidä toteuttaa. Esimerkiksi pysyvästi vuodepotilaana olevan iäkkään ihmisen kyky kestää tehohoitoa vaativaa koronainfektiota on huono.

– Jos tehohoitoa vaativien COVID-19-potilaiden määrä on lyhyellä aikajänteellä suuri, hoitoa joudutaan rajaamaan aiempaa tiukemmin. Koronapotilaiden tehohoitoaika on keskimäärin 3–4 viikkoa, joten laitteiston ja henkilöstön määrä tulee vastaan hoidon saatavuudessa, jos epidemian huippu on korkea. Mikäli epidemiaan sairastuneiden määrää saadaan tasatuksi paremmin ja pidemmälle ajanjaksolle, pystymme vastaamaan tarpeeseen paremmin. HÄSA

Päivän lehti

6.4.2020