Kanta-Häme

Tatuoinnit saavat näkyä, lävistyksiin suhtaudutaan tilannekohtaisesti

Petri Salmen kädet ovat kauttaaltaan tatuoidut. Nykyisessä työharjoittelupaikassa isännöintiyhtiössä tatuoinnit saavat näkyä, mutta näin ei ole aina ollut.

– Olin asuntomyyjänä monta vuotta, ja silloin minun piti peittää tatuointini pitkillä hihoilla. Rekrytointia se ei ole kuitenkaan estänyt, Salmi kertoo. Hänellä on ollut käsissä mustetta noin 15 vuotta.

Hämeenlinnalaisissa työpaikoissa tatuointeihin suhtaudutaan pääasiassa myönteisesti tai neutraalisti. Harvoissa paikoissa on virallisia säännöksiä siitä, miten tatuoinnit pitää peittää.

Jokaista tilannetta mietitään tapauskohtaisesti.

Ei nipotusta

Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Susa Nikula kertoo, että he ovat johtoryhmässä yhdessä linjanneet suosituksia.

– Asiakaspalvelutyössä ei ole sallittu kasvojen tai kaulan alueiden tatuoinnit. Pyrimme myös, että näkyvät tatuoinnit peitetään. Kesäkuumalla se ei ole aivan välttämätöntä.

Nikula kuitenkin sanoo, että he yrittävät pysyä mukana maailman menossa, eivätkä he halua nipottaa tatuoinneista. Hän myös kertoo, että ravintolamaailmassa niihin suhtaudutaan myönteisemmin kuin esimerkiksi tavallisissa ruokakaupoissa.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan henkilöstöpäällikkö Päivi Hyvärinen ei ainakaan muista, että tatuoinneista olisi ollut ongelmia seurakunnassa.

– Ihmiset osaavat usein arvioida itse, mikä on soveliasta ja mikä ei. Teemme kuitenkin hengellistä työtä täällä. Ehkä vanhusten kanssa työskentelemisessä niistä voisi olla ongelmia, Hyvärinen pohtii.

Asenteet muuttuneet

Rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys VMP:n myyntipäällikkö Antti Astrén sanoo, että joskus yrittäjiltä tulee toiveita, ettei näkyviä tatuointeja olisi.

– Riippuu minkälaista imagoa ja julkisuuskuvaa yritys haluaa rakentaa. Jotkut toimialat ovat konservatiivisia näissä asioissa, mutta harvoin tällaisia toiveita tulee.

Astrén on myös itse tatuoitu ja sanoo, että myötämielisyys tatuointeihin on kasvanut. Enää niitä ei ajatella vain vankilakundien ja merimiesten juttuina.

Myös hoitoalalla säännöt ovat höllentyneet. Työvaatteet esimerkiksi sairaalassa peittävät useimmat tatuoinnit, mutta jos ne näkyvät, ne saavat näkyä.

– Meillä ei ole tatuointien suhteen linjauksia. Palkkaamme henkilön, emme hänen ulkonäköään, Riikka Iso-Pietilä vanhusten hoitokoti Voutilakeskuksesta sanoo.

Rengon varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Päivi Tiesmaa ja Jaarlin päiväkotien hallituksen puheenjohtaja Markku Järvinen ovat tatuoinneista samoilla linjoilla. He myös huomauttavat, että harvalla työntekijällä on näkyviä tatuointeja.

Lävistyksistä tiukempia sääntöjä

Hygienia- ja turvallisuussyistä lävistyksiin suhtaudutaan Hämeenlinnalaisissa yrityksissä tiukemmin. Annika Uotila oli töissä jäätelötehtaalla ja siellä tiukat säännöt jopa ihmetyttivät.

– Mitään koruja ei saanut olla, mutta minun piti ottaa jopa napakoru pois. Siellä on tuotteita avonaisina, ja tuotteisiin ei tietenkään saa joutua mitään ylimääräistä, joten siitä se kai johtui, hän pohtii.

Ravintola Piparkakkutalon toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutti sanoo, että ravintolassa noudatetaan terveysohjeita.

– Hygieniasyistä lävistykset täytyy peittää tai ottaa pois, hän sanoo.

VMP:n myyntipäällikkö Astrénin mukaan he saavat työnantajilta paljon enemmän toiveita lävistyksistä kuin tatuoinneista.

– Tuntuu, että tatuoinnit ovat nykyään helpompi hyväksyä kuin lävistykset. Tietysti tähän vaikuttavat myös hygieniasyyt, hän pohtii.

Hoitotyössä myös turvallisuussyyt

Hoitotyössä lävistykset vaikuttavat myös työturvallisuuteen.

– Meillä on linjaus, että lävistykset otetaan pois, koska ne ovat hygienia- ja turvallisuusriski. Dementoituneet vanhukset saattavat esimerkiksi tarttua korvakoruihin kiinni, Iso-Pietilä valottaa Voutilakeskuksen sääntöjen syitä.

Jaarlin päiväkodeissa ja Rengon varhaiskasvatuskeskuksessa ei suositella pitämään työajalla lävistyksiä.

– Oman turvallisuuden takia ne on ihan hyvä ottaa pois. En ainakaan suosittele henkilökuntaa pitämään lävistyksiä. Lapset saattavat tarttua niihin ja repiä niitä, siinä voi käydä pahasti, Tiesmaa huomauttaa. (HäSa)

Päivän lehti

22.1.2020