Kanta-Häme

Tavallisen ihmisen Tapiovaara

Mitä olisi mahtanut muotoilija Ilmari Tapiovaara sanoa, jos hänet olisi viety Ikeaan?

Designmuseon tiedottaja Päivi Balomenosta naurattaa.

– Ehkä hän olisi voinut sanoa, että tämähän oli jo, Balomenos vastaa.

Tavallaan Tapiovaara oli juuri sitä, mistä ruotsalaisen huonekalujätti Ikean huonekalut tunnetaan: itse koottavia ja pieneen tilaan mahtuvia, tavallisen ihmisen kukkarolle sopivia.

– Huokeaan hintaan, mutta hyvää laatua, Balomenos tiivistää.

Tapiovaaran tuotantoa leimaakin funktionaalisuuden lisäksi yhteiskunnallinen näkökulma – muotoilija osoitti, että on mahdollista suunnitella ja tuottaa hyvää kaikille.

Suunnittelija …rintamalla

Millainen muotoilija varttui Hämeenlinnassa 11-lapsisessa perheessä kasvaneesta pojasta?

Näyttelyintendentti Suvi Saloniemen käsitys miehestä on muotoutunut paitsi Tapiovaaran töiden myös monien eri kirjallisten lähteiden kautta.

– Tapiovaaran voi päätellä olleen aikaansa edellä, demokraattinen ja äärimmäisen fiksu mies. Kuulemma hän on ollut myös erittäin karismaattinen mies, mikä varmasti on avannut tietä myös kansainvälisesti.

Ihminen ja yhteiskunta olivat Tapiovaaralle kaikesta päätellen tärkeitä. Sota vaikutti nuoren muotoilijan maailmankuvaan ja tekemiseen melkein uran alkumetreiltä asti.

Sisustusarkkitehdiksi Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1937 valmistunut Tapiovaara lähetettiin itärintamalle Karjalaan jatkosodan puhjetessa vuonna 1941. Kolmen vuoden ajan hän toimi 5. divisioonan tuotantotoimiston päällikkönä.

Rintamalla Tapiovaara sai tehtäväkseen suunnitella korsuja kalusteineen. Materiaalit olivat sitä, mitä käsillä sattui olemaan – lähinnä puuta. Näinä vuosina Tapiovaara oppikin hyvin paljon puusta ja puun käytöstä.

– Suunnittelutyön lisäksi Tapiovaara kirjoitti rintamalla esseitä, joissa pohti muun muassa puhdetöiden merkitystä ihmisen mielenterveyden kannalta, Saloniemi sanoo.

Lentokoneita ja …kehitysyhteistyötä

Designmuseon näyttely antaa Tapiovaarasta monipuolisen kuvan. Valmiiden töiden lisäksi esillä on runsaasti luonnoksia.

Näyttely nostaa esille myös puolison ja sisustusarkkitehdin Annikki Tapiovaaran merkityksen. Tapiovaarat tekivät tiivistä yhteistyötä ja joidenkin esineiden kohdalla onkin vaikea sanoa, onko idealla ollut äiti vai isä.

Näyttelystä on lohkaistu oma osuutensa myös viennille. Tapiovaaran suunnittelemat pinottavat ja pieneen tilat pakattavat huonekalut tekivät tuotteista taloudellisia ja kiinnostivat siksi myös ulkomailla.

Lisäksi Tapiovaara toimi myös YK:n kehitysyhteistyöprojekteissa esimerkiksi Paraguayssa ja Mauritiuksella. Siellä muotoilijan tehtävänä oli edistää sikäläistä muotoilua.

Ilmari Tapiovaaran töistä tunnetuimpia ovat kenties Fanett-pinnatuoli tai opiskelijoille tarkoitettu Domus-tuoli, jolle Designmuseo on pyhittänyt yhden kokonaisen huoneen.

Näyttely onnistuu myös yllättämään. Harva tietää, että Ilmari ja Annikki Tapiovaara suunnittelivat yhdessä lentoyhtiö Finnairille useiden lentokonemallien sisustuksia 1958–1964.

Heidän käsialaansa on myös koneiden sinivalkoinen ulkoasu. (HäSa)

Lähteenä käytetty: Ilmari Tapiovaara: muotoilu ja elämä. Designmuseo, 2014.

Ilmari Tapiovaaran 100-vuotissyntymäpäiviä vietetään Helsingin Designmuseossa sunnuntaina 7.9. klo 11–18. Museossa tuolloin avoimet ovet ja tarjoilua. Ilmari Tapiovaara 100 vuotta -näyttely on avoinna 21.9. asti.