Kanta-Häme

Tavastian katolle rakennetaan maakunnan suurinta aurinkovoimalaa

Ammattiopisto Tavastian sähköosaston rakennuksen katolle nousee maakunnan suurin aurinkovoimala. Tukirakenteiden nostaminen katolle etenee parhaillaan opiskelijatyönä.

Voimalahanke on viivästynyt pariin otteeseen ja näillä näkymin aurinkopaneeleita päästään asentamaan syksyllä.

Voimalan pitäisi olla toiminnassa vuoden loppuun mennessä. Tavastian sähköalan lehtori Petri Raudaskosken mukaan voimalaan on tulossa 340 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä 4-5 omakotitalon vuosikulutuksen verran.

Raudaskosken mukaan voimala voisi esimerkiksi tuottaa kesäkuukausien sähkön useammalle Tavastian rakennukselle.

Sähkön tuottamisen lisäksi aurinkovoimala toimii oppimisympäristönä.

– Täällä voidaan kerätä tietoa ja tehdä tutkimusta tai vain tutustua siihen, miten tämä voimala on toteutettu, kertoo Ari Pöllänen, kone-, metalli- ja sähköalojen koulutuspäällikkö.

Aurinkoenergian käyttö Suomessa on viimeisen kahden vuoden aikana lähtenyt kasvuun, vaikka sen osuus energian kokonaistuotannosta on edelleen hyvin pieni.

Viime vuonna aurinkoenergian asennettu kapasiteetti kaksinkertaistui. Aalto-yliopiston aurinkoenergiahankkeen Finsolarin projektinvetäjän Karoliina Auvisen mukaan kuluvalle vuodelle povataan samanlaisia kasvulukuja, eli kapasiteetti kaksinkertaistuu jälleen.

Laadukkaiden aurinkopaneeleiden hinta on laskenut merkittävästi. Finsolarin selvityksen mukaan kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet kansainvälisesti 40–60 prosenttia vuosien 2008–2014 aikana.

Viime aikoina mielenkiintoa aurinkoenergiaa kohtaan on nostattanut esimerkiksi Suomen suurimman sähkönjakelijan Caruna Oy:n isot hinnan korotukset.

– Meidän paneeleidemme toimittaja Green Energy Finland kertoi, että Carunan hinnankorotusten jälkeen messuilla oli todella pitkät jonot, Raudaskoski kertoo.

Aurinkoenergian kasvupotentiaalin vuoksi Tavastialle on suunnitteilla energia-asentajan opintoja. Tavastia on neuvotellut TE-keskuksen kanssa energia-asentajan työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisestä.

Koulutuksen toteutuminen on kiinni TE-keskuksen koulutusmäärärahoista.

Kyseessä olisi vuoden pituinen ammatillinen lisäkoulutus, joka vaatisi pohjalle esimerkiksi sähköalan tutkinnon.

Pölläsen mukaan tavoitteena on se, että koulutuksen suorittanut opiskelija pystyy toteuttamaan aurinkoenergiaratkaisuja avaimet käteen- periaatteella.

Opintoihin sisältyisi sähköasentajan, automaatioasentajan ja talotekniikan opintoja.

Raudaskoski kertoo, että koulutustarpeita on selvitetty aurinkoenergiaratkaisuja toteuttavien yritysten kanssa.

Tämän neuvonpidon perusteella koulutukseen lisättiin talotekniikan opintoja.

– Se ei riitä, että osaa asentaa aurinkopaneeleita. Täytyy myös ymmärtää kattorakenteita sekä osata tehdä läpimenot niin, ettei taloon ala tulla vettä, Raudaskoski sanoo.

Pöllänen kertoo keskustelleensa Opetushallituksen kanssa energia-asentajan perustutkinnon tarpeesta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

Pöllänen uskoo, että uusiutuvan energian trendi näkyy, kun ammatillista koulutusta uudistetaan. Uuden tutkintojärjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2018.

Tavastian voimalahanke kuuluu Uutta vetovoimaa energiatehokkaista teräsrakenteista -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Tavastia, Hamk, Hyria ja Linnan Kehitys.