Kanta-Häme

Tavoite: Janakkala pysyy maailmankartalla

Kalevi Ilmarisen (sd.) kausi Janakkalan kunnanhallituksen johdossa alkaa talouden osalta synkeissä tunnelmissa.

Jo syksyllä ilmeni, että kunnan tulot eivät nykymenolla riitä. Verotulot laskivat huomattavasti jo viime vuonna, ja valtionosuudetkin jonkin verran. Vuodesta 2014 alkaen on odotettavissa isompi lovi valtionosuuksiin.

– Viime vuoden tuloksemme oli kaksi miljoonaa alijäämäinen, ja tämän vuoden budjetti on jo lähtökohtaisesti 2,5 miljoonaa miinuksella. Tällaisia vuosia ei voi olla kovin monta, Ilmarinen korostaa.

Janakkala ei kriisikunta

– Emme ole vielä lähelläkään sitä tilannetta, että olisimme kriisikunta. Mutta jotta emme joutuisikaan kriisikunnaksi, on paras yrittää löytää sellaisia keinoja, että voimme pitää Janakkalan maailmankartalla.

Tämä ajatus toistuu Ilmarisen puheissa. Pitää toimia niin, ettei Janakkalan itsenäisyys vaarannu.

Ilmarinen sanoo, että taloustilanteen kääntäminen vaatii vaikeita ratkaisuja. Niitä miettii ohjausryhmä, jonka kunnanhallitus valitsi maanantaina. Ryhmässä on yksi edustaja jokaisesta seitsemästä valtuustoryhmästä. Lisäksi ryhmään kuuluu kunnanjohtaja ja henkilöstön edustaja. Ryhmää johtaa Ilmarinen.

Ilmarinen korostaa, että henkilöstön mukanaolo säästöjen suunnittelussa on tärkeää. Hänestä on hyvä, että henkilöstölle pidetään jo tänään torstaina tiedotustilaisuus talouden tasapainottamisesta.

Väliaikainen korotus?

Hän sanoo, että tässä vaiheessa ei ole linjauksia siitä, minkälaisia muutoksia on edessä – ainoa, mitä on alustavasti suunniteltu, on se, että veroprosentti nostetaan ainakin väliaikaisesti 20,50:een ensi vuonna.

Korotus olisi 0,75 prosenttiyksikköä. Ilmarinen tunnustaa, että korotuksen väliaikaisuus on kuitenkin vielä suuri kysymysmerkki.

– Tällaisia harjoituksia on ollut muuallakin, mutta veroprosentin palauttaminen ennalleen on ollut vaikeata.

Ilmarinen uskoo ja toivoo, ettei lomautuksiin tai irtisanomisiin ole aihetta lähteä Janakkalassa.

– Täällä on palvelut tuotettu edullisesti, ja lainakantakin on edelleen siedettävä, vaikka se onkin kasvanut.

Janakkalalla on tämän vuoden lopussa velkaa arviolta noin 2 200 euroa asukasta kohti.

Ei helppo tehtävä edessä

Ilmarinen sanoo, että edessä on tuttua työtä siinä mielessä, että erilaisia strategioita on kunnassa laadittu muutaman vuoden välein. Aina on ollut tavoitteena järkevöittää toimintaa ja etsiä myös vähintään pitkän aikavälin säästöjä.

Toisaalta aiemmin tehty kehitystyö merkitsee sitä, ettei nyt oikein ole löydettävissä mitään kovin löysää, josta olisi helppo karsia.

– Vaikea tehtävä on edessä, Ilmarinen myöntää.

Hän arvelee, että edessä on vielä kovasti vääntöä poliittisten ryhmien välillä siitä, millaisia ratkaisuja tehdään. Toisaalta hän uskoo, että taloustilanne ja huoli kunnan tulevaisuudesta vaikuttaa niin, että yhteistyö ryhmien välillä sujuu.

Janakkalassa on pitkään korostettu sitä, että kunta järjestää palvelut hyvin ja silti edullisesti. Säilyykö palvelujen taso hyvänä myös nykyisessä taloustilanteessa?

Toivon sitä, mutta varma ei voi olla.

Kouluverkko tarkasteluun

Yksi asia, mikä ainakin käydään läpi säästömielessä, on kouluverkko. Edellinen valtuusto jo päätti budjetin yhteydessä, että Löyttymäen koulu ei saa rahoitusta enää ensi syksynä. Kalevi llmarinen ei kuitenkaan halua puhua pelkästään Löyttymäen koulusta, vaan pitää käydä koko kouluverkko läpi.

– On mietittävä kaikkia Itä-Janakkalan kouluja, eli Löyttymäkeä, Tanttalaa ja Heinäjokea.

Kouluista siis aiotaan ainakin hakea rakenteellisia säästöjä. Mistä muusta?

– En osaa vielä sanoa. Linjauksia ei ole tehty. Ohjausryhmämme kokoontuu ensimmäisen kerran helmikuun alkupuolella.

Viime valtuustokaudella Janakkalan demariryhmä oli päätöksenteossa sivuraiteella. Suurin valtuustoryhmä ei saanut kumpaakaan tärkeää puheenjohtajuutta, koska oikeistopuoli saneli koalitionsa turvin paikkajaot ja monet muutkin päätökset.

Traumoja ei jäänyt

Ilmarinen vakuuttaa, ettei hänelle jäänyt tästä mitään traumoja. Nyt politiikanteko jatkuu samalla periaatteella kuin Janakkalassa on ollut tapana ennen viime kautta: toinen tärkeä puheenjohtajan paikka on demareilla ja toinen oikeistolla (eli valtuuston puheenjohtajuus on ensin kaksi vuotta kokoomuksella, sitten kaksi vuotta keskustalla).

Se koalitio, jonka demarit ja vasemmistoliitto muodostivat vaalien jälkeen perussuomalaisten kanssa, koski Ilmarisen mukaan vain luottamuspaikkojen jakoa. Mitään ohjelmallista yhteistyötä siihen ei liity.

Perussuomalaiset ilmoittivatkin, että he ovat mielellään vaa’ankieliasemassa.

– Ja näin varmaan tulee tapahtumaankin, Ilmarinen sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic