Kanta-Häme

Tavoitteena ehjemmät tilukset

Aikaa ja rahaa ja vaivaa säästyisi huomattavat määrät, jos maanviljelijöiden tilukset sijaitsisivat yhtenäisinä kokonaisuuksina.

Käytännössä pieniä peltolohkoja saattaa olla siellä täällä useita, ja pelkkään siirtymiseen tuhraantuu huomattava määrä työaikaa.

Maanviljelijä Janne Himanen tunnistaa tilanteen.

Omat pellot sijaitsevat pääosin Parolassa sijaitsevan tilakeskuksen ympärillä, mutta vuokrapeltoja on kymmenen kilometrin päässä etelässä ja pohjoisessa. Keväällä kiireaikana siirtoajoihin saattaa mennä pari, kolmekin tuntia päivässä.

– Ainakin kolmasosan viljelisi siinä ajassa enemmän, jos kaikki lohkot olisivat tilakeskuksen ympärillä. Liikenteessä osa ihmisistä ymmärtää hyvin asian, osa on liian varovaisia ja osa ei ota huomioon ollenkaan, kun isolla kalustolla liikutaan. Tahallaan ei tien tukkeena olla, Himanen sanoo.

Ohjelmisto etsii vaihtopareja

Maanmittauslaitoksella on kehitelty uutta tilusjärjestelymallia, jonka avulla ristikkäisliikennettä voitaisiin vähentää ja viljelijöiden peltoja voitaisiin yhdistellä toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Tarvittaessa järjestelyn piiriin voitaisiin ottaa myös vuokramaita.

Kaikki perustuu ohjelmistoon, jonka avulla voidaan yhdistää tiedot pelloista, teistä ja tilojen talouskeskuksista. Ohjelmiston avulla tietoja voidaan analysoida ja etsiä mahdollisia vaihtopareja.

Ensimmäinen pilottihanke toteutettiin vuosina 2010–2012 Etelä-Pohjanmaalla, mutta nyt Rikuksi ristitty palvelu on laajentunut koko maahan.

Tilusjärjestelyjä on toteutettu aikaisemminkin, mutta hyvin suppeilla – esimerkiksi kilometrin kertaa kilometrin – alueilla. Uudenlaisessa tilusjärjestelyssä mukaan toivotaan useampia viljelijöitä ja maatkin voivat sijaita vaikka kahden kunnan alueella.

– Kun vaihtoja pystytään ketjuttamaan monen viljelijän kautta, tuo se enemmän mahdollisuuksia järjestelyyn kuin, jos viljelijät tyytyvät keskustelemaan vaihdoista vain yhden naapurinsa kanssa, sanoo tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitokselta.

Tarvetta olisi, mutta onko halukkuutta?

Mukaan tilusjärjestelyyn pääsee, kun viljelijät – yksi tai useampi – ilmoittautuvat Maanmittauslaitokselle.

Alkuselvitys on viljelijöille maksuton. Sen jälkeen todetaan, onko viljelijöillä halukkuutta ja löytyykö tarvittavia vaihtokappaleita tarpeeksi. Tämän jälkeen haetaan maa- ja metsätalousministeriöstä toteutusvaiheen rahoitusta.

– Ministeriö päättää joka hankkeessa tukiosuudet erikseen, mutta viime aikoina ministeriö on antanut maanmittarin maksusta tukea 80 prosenttia, Konttinen sanoo.

Konttinen arvelee, että viljelijöiden maksettavaksi järjestelystä jää lopulta noin 50–100 euroa peltohehtaaria kohti. Järjestely saadaan valmiiksi keskimääriin parissa vuodessa.

Janne Himasta ajatus tilusjärjestelystä ei sytytä.

– Se ei ole ihan yksinkertaista, että vain vaihdeltaisi, hän epäilee.

MTK Hämeen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Katajan mukaan järjestelylle olisi Hämeessäkin tarvetta, sillä paikoin pitkät välimatkat syövät tilakoon kasvamisesta saatua hyötyä.

– Eri asia sitten on, onko halukkuutta. Henkinen kynnys saattaa nousta korkeaksi, jos maat ovat olleet sukupolvien ajan saman tilan hallussa. Viljelijöiden näkökulmasta taas erityyppisten maiden arvottaminen voi tuntua hankalalta. (HäSa)