fbpx
Kanta-Häme

Täyden kympin sairaala on taistelun arvoinen

– Sote-uudistuksessa jako 18–15–12 on epäonnistunut. Miksi ihmeessä se ei ole 18–15–15, joka olisi kaikkein luontevin? Siis jokaisella sote-alueella olisi myös oma laajan päivystyksen keskussairaala, kysyy hämeenlinnalainen emerituslääkäri Raili Rautava.

– Miten on mahdollista, että tässä epävakaassa maailmantilanteessa vähennetään päivystyssairaaloita? Emme tiedä, mitä tapahtuu ja milloin, painottaa reservin majuri ja opetusneuvos Erkki Rautava.

Raili ja Erkki Rautava seuraavat tiiviisti sosiaali- ja terveydenhoidon uudistamista, sillä molemmat käyttävät niin terveyskeskuksen kuin keskussairaalan palveluja. Molempien työhistoria antaa vahvan pohjan arvioida päätöksentekoa.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Raili Rautava työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään vuosia Etelä-Pirkanmaan kansanterveystyön kuntayhtymän johdossa. Opetusneuvos Erkki Rautava taas hoiti Urjalan asioita koulutoimen johtajana. Molemmat toimivat myös kokoomuslaisina kunnanvaltuutettuina Urjalassa.

Nyt pariskuntaa huolestuttavat Juha Sipilän hallituksen kaavailut, jotka uhkaavat viedä Kanta-Hämeeltä toimivan keskussairaalan. Aktiivisina kansalaisina kumpikin kannustaa kaikkia hämäläisiä virka- ja luottamusmiehiä tiiviiseen ja yksimieliseen taisteluun oman sairaalan säilyttämiseksi.

– Minä olen yhdistys- ja järjestötyössä sekä luottamusmiehenä oppinut, että yhteinen tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Se vaatii, että kaikki pitävät yhtä. Pieninkin särö tai eripura hajottaa rintamaa. Erimielisyyteen tartutaan ja todetaan, etteivät kaikki ole saman asian takana, Erkki Rautava pohtii.

Uhkakuva on, että uudistus ajaa alas vähitellen sairaalan ja koko kaupungin, kuten on käynyt esimerkiksi Urjalan ympärivuorokautisesti päivystäneelle terveyskeskukselle dialyysihoitojen, laboratorion ja röntgenin siirryttyä Akaaseen. Viiden lääkärin terveyskeskus toimii enää yhden lääkärin varassa eikä päivystä.

– Haluavatko ammatti-ihmiset enää hakeutua Hämeenlinnan sairaalaan, jos työtä ei pidetä haastavana? Jollei virkoja saada täytettyä, toimintoja keskitetään vähin erin muualle. Pahimmillaan kasvatetaan työttömyyttä ja näivetetään kaupunkia, Raili Rautava pelkää.

Urjalasta Hämeenlinnaan eläkevuosia viettämään vuonna 2007 muuttanut pariskunta on vasta uudessa kotikaupungissaan alkanut sairastella. Erkki Rautavaa vaivaavat vakavat sydämen rytmihäiriöt, suolisto- ja polvivaivat.

Rintasyöpä on tutustuttanut Raili Rautavan viiden vuoden ajan Hämeenlinnassa keskussairaalan ja Tampereella yliopistollisen sairaalan toimintaan. Neljä vuotta sitten keskussairaalan ripeä toiminta pelasti hänet aivoinfarktin vakavilta seurauksilta.

– Aivoinfarkti sattui yöaikaan. Aamulla en pystynyt puhumaan ja toinen puoli kasvoista roikkui. Lääkärinä tietysti tein itselleni diagnoosin, ja Erkki tilasi heti ambulanssin.

Ensihoito alkoi heti ambulanssin saavuttua. Erkki Rautava kiittää vaimonsa saamaa hoitoa, jota annettiin ambulanssissa kadulla parikymmentä minuuttia ennen sairaalaan lähtöä.

– Jos infarkti olisi tapahtunut hereillä ollessa, liuotushoitokin olisi pystytty aloittamaan jo kotona, mutta nyt piti varmistaa ensin sairaalassa, oliko kyseessä aivoverenvuoto vai infarkti, Raili Rautava toteaa.

Aivoinfarktipotilaiden hoidon kohtalo Hämeenlinnassa sote-uudistuksen jälkeen on vielä arvoitus. Sipilän sote-kartalla Hämeenlinnaan on jäämässä sairaala, jossa annetaan kyllä päivystyshoitoa, mutta josta puuttuu keskussairaalatason laaja päivystys.

– Onko laskettu, kuinka moni potilas kuolee matkalla keskussairaalaan Lahteen, Tampereelle tai Helsinkiin? Varsinkin Lahteen matka on hankala. Meillä on ollut Asikkalassa mökki, jolle on matkattu mutkaista ja kapeaa Lahden-tietä, ihmettelee Erkki Rautava.

Rautavat ymmärtävät päättäjien katsovan karttaa, jossa matka Hämeenlinnasta lähimpiin keskussairaaloihin näyttää lyhyeltä. Matka ei kuitenkaan voi olla ainoa peruste sairaalan toimintojen supistukseen. Potilasturvallisuus on myös turvattava.

Äitinä ja lääkärinä Raili Rautava ymmärtää myös odottavien äitien pelot uudistuksen edessä. Hän itsekin on huolissaan, jos synnytyssairaaloiden määrää vähennetään. Vaikka äitejä valmennetaan lähtemään sairaalaan ajoissa, kaikki synnytykset eivät suju ongelmitta.

– Vaikka Hämeenlinnassa synnytysosasto jatkuisi, hätäsektioiden hoito edellyttää, että päivystämässä on kirurgi, gynekologi, anestesia- ja lastenlääkäri. Päivystys taas mahdollistaisi myös muun leikkaustoiminnan ja tukee laajan päivystävän sairaalan toimintojen säilymistä.

Erkki Rautava kysyy edelleen, ovatko sote-uudistusta valmistelevat ottaneet huomioon sairaaloiden kyvyn hoitaa nykyistä paljon suuremmat potilasmäärät. Sairaaloihin on jo nyt pitkät potilasjonot. Yksin Hämeenlinnan keskussairaalan alueella asuu 175 000 ihmistä.

Yhtä epäselvältä näyttää tavoiteltujen säästöjen toteutuminen. Raili Rautava ihmettelee, voiko olla järkevää ajaa alas osa sairaaloista ja samaan aikaan laajentaa jäljelle jääviä uusilla rakennuksilla. Pariskunta kysyy, onko päätöksen teon tueksi kuultu kuntia ja ennen kaikkea sairaaloita.

Hallituksen puheet kolmen miljardin euron säästöistä eivät näytä Rautavan pariskunnan silmissä todennäköisiltä. He epäilevät vahvasti, että kustannukset päinvastoin kasvavat.

– Kansalaisille annettava valinnan vapaus ensinnäkin nostaa kustannuksia, mutta on myös näennäistä. Epäilen vahvasti, että terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito antaa potilaalle listan käytettävissä olevista palvelun tarjoajista, epäilee Erkki Rautava.

Veronmaksajina Rautavat käyttävät pääasiassa julkisen terveydenhoidon palveluja. Yksityinen puoli täydentää julkista, kun esimerkiksi leikkauksiin on liian pitkä odotusaika.

– Ne kerrat ovat harvoja. Ainakin Hämeenlinnassa niin terveyskeskus kuin keskussairaala saavat meiltä täyden kympin ensihoidosta, hoidosta ja palveluista kokonaisuudessaan. Nyt jokaisen pitää taistella sairaalamme puolesta, Erkki Rautava tiivistää. HÄSA

Menot